Isän puolesta

Tusinakomedioista paremmin tunnettu ohjaaja David Dobkin siirtyy uusimmassa ohjauksessaan tunnepitoisen perhedraaman pariin. The Judgen vetonaulana toimivat sen päätähdet Robert Downey Jr. ja harvakseltaan töitä vielä tekevä Robert Duvall.

The JudgeOmahyväinen ja ylimielinen asianajaja Hank Palmer (Robert Downey Jr.) saapuu pieneen kotikaupunkiinsa äidin kuoleman johdosta. Vierailunsa aikana hän saa kuulla, että hänen isäänsä, pikkukaupungin tiukkakouraisena tuomarina toiminutta Joseph Palmeria (Robert Duvall), epäillään vankilasta vapautuneen miehen murhasta. Vaikka kaksikon suhde onkin kylmettynyt vuosien aikana, niin Hank päättää silti asettua puolustamaan isäänsä.

The Judge on hyvin tavanomainen ja sävyltään kevyen konservatiivinen perhedraama. Elokuva myhäilee pikkukaupunkien romantisoinnille ja perhesuhteiden tärkeydelle. Kotikulmilla kohdataan menneisyyden ihastus, taakse jätetyt varjot sekä löydetään oma alkupiste uudelleen. Dobkin ja käsikirjoittaja Nick Schenk eivät epäile olla koukkaamatta jokaista koloa, joka juurilleen palaamisen tematiikan yhteydessä on totuttu näkemään.

The JudgePerinteisyys voisi olla jopa sympaattista, ellei kokonaisuus vaikuttaisi niin laiskalta. Dobkinin vihkiytymättömyys lajityypin parissa tekee hallaa elokuvalle. Perhesuhteiden käsittelyä maalaillaan rasittavan köykäisesti kotikutoisten kaitafilmien avulla ja alleviivaamalla emotionaalisia hetkiä taustaan uppoavalla musiikkiraidalla. Keinot ovat kuluneita ja draaman taju alkeellista.

Keskiössä oleva isän ja pojan välinen suhde kärsii kuitenkin Dobkinin ohjauksessa vähiten, mistä on kiittäminen elokuvan päätähtiä. TeamDowney tuotantoyhtiönsä puolesta elokuvassa mukana oleva Downey Jr. ja veteraaninäyttelijä Duvall tekevät kumpikin laadukasta työtä niin yksilötasolla kuin myös yhdessä. Miesten välinen kemia on nautittavaa, eikä Downeyn Iron Manista tutut sarkastiset maneerit pääsee ottamaan hahmosta ylivaltaa.

The JudgePäähenkilöiden suhteen ollessa keskiössä itse oikeussaliosuus jää toissijaiseksi. Tämä on hieman harmi, sillä elokuva luo hyvinkin herkulliselta vaikuttavan asetelman isänsä puolustajana toimivan Hankin ja syyttäjäksi asettuvan menneisyyden taakan, Dwight Dickmanin (Billy Bob Thornton) välille. Hahmojen välinen suhde jää kuitenkin keskeneräiseksi.

Samalla tavalla puolivillaiseksi jää mahdollinen kritiikki myös amerikkalaista oikeusjärjestelmää kohtaan. Elokuva kyllä kyseenalaistaa oikeuden sokeuden näyttäen kuinka Hank strategisesti hyväksikäyttää valamiehistöä, mutta problematisointi kuitenkin unohdetaan viimeistään elokuvan loppupuolen sovittelevuudessa.

The JudgeDobkin myös täyttää teoksen naurettavan ylimitoitetun keston lukuisilla sivuhuomioiksi hukkuvilla hahmoilla ilman, että nitoisi niitä kunnolla osaksi kokonaisuutta. Kaikista pahiten tämä korostuu Hankin entisen ihastuksen Samanthan (Vera Farmiga) tyttäressä (Leighton Meester), joka nostetaan elokuvassa selkeään fokukseen mutta unohdetaan tarinan edetessä.

The Judge on auttamattoman löysä, laiska ja hajuton perhedraama. Tunnepainotteisena kevytelokuvana teoksella voisi olla kysyntää, mutta tämä vaatii ohjaajan halpoihin tehokeinoihin ja ylipitkään kestoon myöntymistä. Yhdentekevän kokonaisuuden nidoksia kannattelee lähinnä päänäyttelijöiden kelvot roolitytöt.

*
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 1,8 / 5 henkilöä


Powered by Preview Networks