The Bling Ring valkokangas

Sofia Coppola on kommentoinut julkisuutta ja julkkiskulttuuria jo elokuvissaan Marie Antoinette (2006) ja Somewhere (2010) ja jatkaa sitä nyt The Bling Ringissä (2013). Tarina perustuu tositapahtumiin losangeleslaisista teineistä, jotka murtautuivat muutama vuosi sitten palvomiensa julkkisten, kuten Paris Hiltonin ja Lindsay Lohanin, koteihin. Nuoret onnistuivat varastamaan kolmen miljoonan dollarin edestä tavaraa ennen kuin jäivät kiinni.

Tähtien kaupunkiin juuri muuttanut Marc (Israel Broussard) pääsee koulussa coolin Rebeccan (Katie Chang) seuraan ja molemmat jakavat kiinnostuksen muotiin ja kuuluisuuteen. Reality-sarjoja seurataan, ja Rebecca ja kaverinsa juhlivat samoilla klubeilla ihailemiensa superrikkaiden tähtösten kanssa. Kosketusnäyttökännyköillä napsitaan kuvia sosiaaliseen mediaan, täällä olin tänään, meillä oli upeaa, näethän että olen jotain, enemmän kuin tavis.

Koska teineillä ei ole juuri muutakaan tekemistä, tai koska moraaliset tai materiaaliset velvoitteet eivät heitä paina, eikä vanhempiakaan juuri näy, tulee näille mieleen, että julkkisten koteihinhan voisi vaikka murtautua. Rebecca ja Marc aloittavat kaksin, pian Nicki (Emma Watson) ja Sam (Taissa Farmiga) sekä Chloe (Claire Julien) liittyvät mukaan. Pääsy mauttomiin kitsch-palatseihin käy ihmeen helposti, vaikka toki turvakamerat tallentavat tunkeutujien liikkeet. Sisällä odottaa taivas, kenkiä, koruja, vaatteita ja kaikenlaista rikkaiden ihmisten krääsää on pilvin pimein. Mitä laista ja yksityisyyden suojasta, täytyy vain ojentaa käsi ja ottaa. Täytyy vain tarttua Chaneliin, Louboutineihin ja Alexander McQueeniin, ja elämänlaatu kohenee huomattavasti. Bling, olen in.

Huumeet ja alkoholi ovat samanlaisia itsestäänselvyyksiä elokuvan henkilöille kuin joillekin aamiainen tai päivän lehti. Kun Chloe ajaa kolarin humalassa, kehuskelee hän seuraavana päivänä vain verensä alkoholipitoisuudella. Omantunnon kolkutusta tai syyllisyyttä ei näytä nousevan, vaikka hieman naiivi ja luulonsa mukaan uuden parhaan ystävän Rebeccasta saanut, kotona korkkareissa viihtyvä Marc tosin alkaa vähitellen hermostua jatkuvaan pöllimiseen ja mahdolliseen kiinnijäämiseen. Ikään kuin helpossa elämässä kasvaneet olisivat jääneet vaille sitä tavallista opetusta, että asioilla on seurauksensa. Ja ironisesti, riippuvaisuus sosiaalisesta mediasta on lopulta se, joka tältäkin rötöstelyltä siivet katkaisee.

Coppola rikkoo tyylilleen uskollisesti perinteisen kerronnan kaavaa näyttäen toistuvasti murtoreissuja Paris Hiltonin ja muiden julkkisten koteihin nostamatta sen dramaattisemmin tulevaa. Hilton muuten antoi cribsinsä oikeasti elokuvan kuvauskäyttöön. Coppolan visuaalinen ilottelu on taas läsnä, ja elokuvan soundtrack on varsin tehokas ja väkevä. Muun muassa Frank Oceanin Super Rich Kidsillä ja M.I.A.:n Bad Girlsillä ryyditetty soundtrack toimii uskottavasti kertakäyttökulttuuria elävän nuorison viettien boostaajana.

Kommentaarina nuorisokulttuurin (alennus)tilasta The Bling Ring taas jää hapuilevaksi. Kiehtovia kontrasteja siinä silti on. Etenkin Nickiä esittävä Watson tekee kiintoisaa työtä siinä, meneekö pissishahmo aivan överiksi vai kertooko se vain jotain tietystä aikamme opportunismista. Jos lopulta juuri kukaan ympärillä ei moraalisesti tuomitse sanavalmiiden ja maailmanomistajan elkein käyttäytyvien teinien laittomia puuhia, tuskin sitä syyllinen itsekään tekee.

Vaikka varmasti isoja teiniyleisöjä keräävän elokuvan loppupuolen kuvassa ryöstely näyttäytyy enää alhaisena haaskalintujen tonkimisena, ei elokuva päädy mihinkään varsinaiseen mielipiteeseen hahmojensa toilailuista. Ehkä ei tarvitsekaan. Nykynuorisolla itsellään on kai jonkinlaista kriittistä medialukutaitoa. Ei kai kukaan voi ottaa tosissaan bling ring -possen edustamaa tyhjää maineen tavoittelua, eihän? Tosielämässä tosin Nickin hahmo, eli Alexis Neiers, onnistui luomaan itselleen 15 minuuttia valokeilassa tosi-tv-kokeiluilla ja muilla esiintymisillä jo ennen ryöstöjä ja niiden jälkeen. Touché.

Onhan julkkiskulttuuri toki meillekin levinnyt laulukilpailujen ja bigbrotherien myötä. Silti vielä meikäläiselle kulttuurille vieraampaa huuhaata edustaa Nickin äiti Laurie (Leslie Mann), joka kotiopettaa lapsiaan new age -henkisen filosofian mukaan ja jonka yhtenä metodina on esimerkiksi Angelina Jolien hyveistä oppiminen. Koko elokuva on oikeastaan samaa hauskaa ja näppärää intertekstuaalista huomiota.

Nyt samaan aikaan teattereihin tulee muuten aivan toisenlainen amerikkalaisesta nuorisosta kertova elokuva, Susanna Helken dokumentti American Vagabond (2013). Siinä vanhempien ahdasmielisyyden takia kotoaan karanneet homo- ja queernuoret etsivät parempaa elämää San Franciscosta. Kodittomien, puistoissa ja epätoivoisissa olosuhteissa elävien nuorten maailma ei voisi olla kauempana The Bling Ringin nuorista.