Suuret linjat kadoksissa

Tarina näkönsä menettävästä baseball-värväristä, joka yrittää löytää uuden yhteyden aikuisen tyttärensä kanssa, kuulostaa kovasti mahdolliselta palkintoharavalta. Tähtinäyttelijöillä ryhditetty elokuva kulkee perinteisen kaavan mukaan, mutta eri asia on, saako se puhallettua ilmaa tavanomaiseen tarinaansa.

Takaisin pelissäTakaisin pelissä on selkeästi Clint Eastwoodin elokuva, vaikka mies ei tällä kertaa olekaan kameran toisella puolella ohjaamassa. Elokuvan luotsaamisesta vastaa Robert Lorenz, joka on aiemmin työskennellyt tuottajana ja apulaisohjaajana Eastwoodin ohjaamissa elokuvissa. Niiden selkeitä kaikuja on näkyvissä jopa siinä määrin, että oma näkemys jää elokuvasta puuttumaan.

Baseball-kauden värväystilaisuus lähenee ja joukkueiden rekrytoijat kiertävät maata etsimässä parhaita pelaajia yliopistoliigojen ja pikkupaikkakuntien kätköistä. Yrmeä Gus (Clint Eastwood) on tehnyt töitä pelaajien parissa vuosikausia, mutta ongelmat näkökyvyn kanssa ovat vaarantamassa miehen uran. Avuksi työmatkalle saapuu tytär Mickey (Amy Adams), jonka suunnitelmat lakifirman osakkaana ovat vastatuulessa.

Takaisin pelissäTakaisin pelissä on hyvin nostalginen elokuva. Se kaipaa aikoja, jolloin baseball oli puhdasta peliä ilman suuria rahamääriä, turhaa mediajulkisuutta ja teknologiaa. Peliä pelin takia. Myyttinen ajattelu on selkeä vastaisku viimevuotiselle menestyselokuvalle Moneyball (2011), joka näki teknologian ja tilastojen käytön mahdollisuudeksi nostaa rahattomat joukkueet takaisin huipulle ja päästä idolikeskeisestä ajattelusta takaisin joukkuepeliin.

Takaisin pelissä ei osta ajatusta, jonka mukaan teknologian ja tilastojen lukeminen antaa oikean kuvan pelistä, vaan uskoo näiden tärvelevän pelin monimuotoisuuden ja unohtavan pelaamiseen vaikuttavat ulkopuoliset asiat. Elokuva ihannoi vanhan ajan tähtipelaajia ja elää toivossa, että lahjakkaat pelaajat ovat rehtejä ja nöyriä ihmisiä, jotka todella ansaitsevat uransa.

Takaisin pelissäAjatus myyttisestä menneisyydestä korostuu tarinan kuvallisessa kerronnassa. Pienen pohjoiscarolinalaisen kaupungin suuri nimi pelaa vehreän maalaisidyllin keskellä. Hidastetut pallonkierrot ja hurraava yleisö jatkavat perinteistä kuvaa amerikkalaisesta baseball-kerronnasta, eikä itse juoni ole yhtään sen uskaliaampi. Jo kaukaa voi nähdä juonenkäänteiden kurvit ja liikkeet. Moneyball uudisti genreä radikaalisti nostaessaan keskeiseksi urheilusuoritukseksi säkenöivän nopean dialogin sekä tilastoilla pelaamisen. Takaisin pelissä nousee vastaiskuun perinteisellä elokuvalla, joka keskittyy enemmän itse vihreille kentille kuin harmaiden seinien sisälle. Se haluaa ratsastaa viime aikojen urheiluelokuvien menestyksen aalloilla, mutta ei tarjoa lajityypille mitään uutta.

Yksilöllisyys loistaa poissaolollaan, vaikka Takaisin pelissä suhteellisen sujuvasti kulkeekin. Tarinankäänteiden kohdalla ei ole vaikeuksia arvata, mitä seuraavaksi tapahtuu. Vaikka ohjaaja Lorenz tuntuu hakevan Eastwoodin tyyliä, ei hän tavoita sitä. Eastwoodin tapa onkia kameran eteen yksityiskohtia ja näyttelijäntyön pieniä nyansseja ei ole läsnä tässä elokuvassa. Lopputuloksena on kevytversio Clint Eastwood -elokuvasta, ilman paloa ja näkemystä.

* *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 2,2 / 5 henkilöä


Powered by Preview Networks