Seitsemän valkokangas

30-vuotta sitten epäonnistumisena pidetyn Alien 3:sen (1992) ja musiikkivideotöidensä jälkeen ohjaaja David Fincher murtautui elokuvanteon kärkikastiin synkällä rikostrillerillään Seitsemän (Se7en, 1995). Nyt jo modernin klassikon asemaan noussut elokuva on määritellyt kokonaisvaltaisimmin Fincherin taiteellista ilmaisua sekä myöhempää uraa. Sen tarjoama snapshot sateenpiiskaamasta ja asenteiltaan läpimädästä suurkaupungista toimii analogiana koko amerikkalaisen yhteiskunnan rappiolle.

Eläkettä lähestyvä Somerset (Morgan Freeman) pyrkii tuomaan inhimillisyyttä rikoksen ja väkivallan hallitseman suurkaupungin kyynistyneisiin poliisivoimiin. Hän saa parikseen ja koulutettavakseen nuoren Millsin (Brad Pitt), joka vasta totuttautuu kaupunkilaiselämään vaimonsa Tracyn (Gwyneth Paltrow) kanssa. Buddy cop -elokuvien hengessä toisilleen vastakkaiset persoonat, rauhallisen pohdiskeleva Somerset ja temperamenttisuudessaan ärsyttävä Mills, kohtaavat. Pari saa hoidettavakseen kiihtyvien murhien sarjan, jonka motiiviksi paljastuvat Raamatun seitsemän kuolemansyntiä: ylensyönti, ahneus, laiskuus, himo, ylpeys, kateus ja viha.

Seitsemästä painuu ikuisesti mieleen nimeämättömäksi jäävän suurkaupungin tumma ja vihreään taittuva visuaalinen ilme, jossa katharsis odottaa valoa hohtavalla aavikolla. Synkän likaiset sisätilat ovat taas muodostuneet genren elokuvien vakiokuvastoksi. Darius Khondjin tyylikäs kuvaus yhdistää poliisityön arjen paljastavia kamera-ajoa, murhien lähi- ja laajakuvia sekä toimintakohtausten heiluvia otoksia. Käsikirjoittaja Andrew Kevin Walkerin omien suurkaupunkikokemusten inspiroimassa elokuvassa on vuosituhannen vaihteen rikoselokuville tyypillinen älykäs, mutta sadistinen ja kasvoton sarjamurhaaja, jonka roolituksen paljastuminen on kerrassaan nerokas.

Rikollisuuden turruttamassa yhteiskunnassa paremmasta maailmasta haaveilevan sivistyneen Somersetin johdattamana elokuva vie Danten inspiroimalle metaforiselle matkalle ihmismielen helvetin syövereihin, jossa usko maailman hyvyyteen katoaa. Raamatullisia konnotaatioita viljellään keskiaikaista syntien sovitusta ja runoilija John Miltonia myöten.

Taksikuskin (Taxi Driver, 1976) Travis Bicklen tavoin Somerset on ympäröivän kaupungin moraalittomuuden näkevä hahmo, joka kuitenkin yrittää muuttaa sitä paremmaksi ja päästä pois sen väkivallan oravanpyörästä. Seitsemän taustalla itää ajatus sukupolvien välillä tapahtuvasta maailman muuttumisesta huonompaa suuntaan kaupungistumisen ja sosiaalisten ongelmien kasaantumisen myötä. Vastapainona tälle urbaanille pimeyden ytimelle ja sen asukkaille toimivat kaupunkiin vasta saapuneet viattomat Millsit, erityisesti Tracy. He tarjoavat mahdollisuuden muutokselle, mikä ei kenties koskaan toteudu.

Elokuvan luoma kylmän kyyninen ja nihilistinen ilmapiiri ei ole aivan vailla lämpöä poliisiparin sanailun sekä Somersetin inhimillisyyden ja Tracyn kanssa läheiseksi kehittyvän isällisen suhteen myötä. Samalla siinä pohditaan genren teoksille tyypillisesti, onko mahdollista erottaa poliisityö yksityiselämästä sekä oikeuttavatko rikollista itseään lähestyvät keinot tämän pysäyttämisen silloin, kun oikeusvaltio on kykenemätön toimimaan.

Etsivätyön rikosteknisten menetelmien, profiloinnin ja puhtaan päättelyn varaan rakentuva Seitsemän on jättänyt lähtemätön vaikutuksen sarjamurhaajaelokuviin ja niiden elementtejä käyttäviin tarinoihin kuten, Christopher Nolanin ja Matt Reevesin versioihin Batmanista. Edes Fincher itse ei ole pystynyt tavoittamaan uudestaan oman mestariteoksensa iskevyyttä murhatutkimusten ympärille myös rakentuvissa elokuvissaan Zodiac (2007) ja The Girl with the Dragon Tattoo (2011).

Seitsemän toimii ilmastokriisin, sotien ja sosiaalisten ongelmien hallitsemassa nykyajassa yhtä hyvin kuin taitavasti käsikirjoitetuista trillereistään tunnetulla 1990-luvulla. Myöhempien sarjamurhaajaelokuvien kopioimat teemat ja juonirakenne saattavat tuntua kuluneilta, mutta eivät ryöstä elokuvan loppuratkaisulta sen ilmat pihalle iskevää tunnemyrskyä. Onko ihmisyydellä enää mahdollisuutta? Ainakin sen puolesta kannattaa taistella.

Elokuvan uusintaensi-ilta 4K-versiona 27.1.2025. Alkuperäinen ensi-ilta 19.1.1996.