Opiskelija, imaami ja vakooja
Islamilainen yliopistoinstituutio on pysynyt vuosisatoja malliltaan samanlaisena. Opettajat luennoivat oppilailleen uskonnon tulkinnoista sekä tieteen saavutuksista. Kairossa sijaitseva Al-Azharin yliopisto on kokenut historiansa aikana monia muutoksia sekä suuntautumisessaan šiialaisuudesta sunnalaisuuteen että suhteessaan valtaapitäviin. Yliopistoa johtavan suurimaamin on nähty paavin tavoin ohjaavan lähes koko islaminuskoisen maailman mielipiteitä, joten hänen paikkaansa ovat tavoitelleet useat keskenään kilpailevat tahot.
Egyptin poliittista ilmastoa jo rikoselokuvallaan Nile Hiltonin tapaus (The Nile Hilton Incident, 2017) luodannut egyptiläistaustainen ruotsalaisohjaaja Tarik Saleh on tarttunut elokuvassaan Salaliitto Kairossa (2022) uskonnollisen ja poliittisen vallan väliseen kilpailuun Al-Azharin yliopistossa, jossa hänen isoisänsäkin aikanaan opiskeli. Inspiraation lähteekseen ohjaaja on nimennyt Umberto Econ romaanin Ruusun nimi (Il nome della rosa, 1980). Uskonnollisessa yhteisössä kuohuntaa aiheuttava murhatapaus sekä maallisten himojen vaikutus pyhien tekstien tulkintaan luovat yhtäläisyyksiä kahden teoksen välille.
Kalastajana ankaran isänsä ja veljiensä kanssa maaseudulla työskentelevä nuori Adam (Tawfeek Barhom) on opetullut lukemaan uskonnollisia tekstejä ja pääsee opiskelemaan Al-Azhariin. Yliopiston suurimaamin kuolema johtaa eri tahoilla kilpailuun siitä, kuka perii uskonnollisen johtajan paikan. Hallituksen sotilasvakoilun eversti Ibrahim (Fares Fares) ja Muslimiveljeskunnan Soliman (Sherwan Haji) juonittelevat oman ehdokkaansa valinnan puolesta. Adamista tulee valtataistelun keskellä pelinappula ja Ibrahimille työskentelevä ”enkeli”, jonka naiiviuden uskonnollispoliittinen valtapeli vähitellen kovettaa.
Ohjaaja Salehin myös käsikirjoittama Salaliitto Kairossa on lähtökohdiltaan äärimmäisen mielenkiintoinen sitoessaan tarinansa Egyptin vuoden 2011 vallankumouksen jälkeisen poliittisen valtataistelun aikaan. Elokuva käsittelee myös arkaluontoisina pidettyjä aiheita, kuten uskonnollisten ääriliikkeiden nousua ja vähättelevää suhtautumista islaminuskoisiin. Näin elokuva on kiinni ajassaan Ruotsissa hiljattain nähtyjen Koraanin poltto -mielenosoitusten myötä. Elokuvan palkitseminen parhaasta käsikirjoituksesta sekä Cannesin elokuvajuhlilla että Ruotsin Guldbagge-gaalassa liittynee ennen muuta sen yhteiskunnallisiin teemoihin tehokkaan trillerijuonen luomisen sijaan.
Lajityyppinsä mukaisesti elokuva sukeltaa uskonnollisen yhteisön kulisseissa tapahtuvan vakoilun maailmaan. Jo useissa kansainvälisissä rooleissa nähty Fares Fares kanavoi keski-ikäisenä ja ylipainoisena mutta kylmääviin ratkaisuihin kykenevänä vakoojana Philip Seymour Hoffmania elokuvassa A Most Wanted Man (2014). Enimmäkseen Istanbulissa kuvattu elokuva on visuaalisesti mieleenpainuva paljastaen moskeijoiden avarat hallit ja hämyisät käytävät sekä niitä kansoittavat sarik-päähineiset opiskelijat.
Ulkopuolisena suljettuun yhteisöön saapuvan Adamin kautta rakentuva elokuva jää polkemaan paikoilleen vakoojantyön monotonisessa kuvauksessa. Adamin ja Ibrahimin toistuvien tapaamisten taustalla tuodaan kuitenkin näkyville länsimaisen yhtenäiskulttuurin vaikutusten sekoittumista Lähi-idän perinteisiin.
Vakoojaelokuvissa voidaan esittää arkisen toiminnan tylsyys elokuvallisesti kiinnostavalla tavalla, kuten useissa viime vuosikymmenen le Carré -filmatisoinneissa sekä tositapahtumien inspiroimassa Kuriirissa (The Courier, 2020). Salaliito Kairossa -elokuvassa eniten panoksia on ladattu Adamin soluttautumiseen Muslimiveljeskunnan ryhmään, minkä jälkeisen jännityksen purkautuessa elokuvan kerronnallinen vetävyys heikkenee.
Moraalisesti elokuva asettuu Egyptin sotilasvallalle työskentelevän päähenkilönsä näkökulmaan ja uskonnon itsenäisyyttä puolustavia voimatekijöitä vastaan. Salehin elokuva välttää silti ottamasta kantaa näiden kahden toimijan oikeellisuuden välillä. Se ihannoi ennemmin maalaiselämän taivaallista yksinkertaisuutta poliittisen ja uskonnollisen vaikuttamisen sijaan, mihin elokuvan englanninkielinen nimi Boy from Heaven viittaa.
Toimituskunnan keskiarvo: 2,5 / 2 henkilöä
Seuraava:
The Pope's Exorcist
Klassikon helmoissa roikkuva elokuva on yksinomaan Russell Crowen harteilla.
Edellinen: Dungeons & Dragons: Honor Among Thieves
Fantasiaseikkailun viihde- ja tuotantoarvot ovat kohdillaan, eikä teos yritäkään olla muuta kuin sujuvaa ajanvietettä.