Ennalta nähtyä, ennalta määrättyä?

Kotirouva Linda Hansonin (Sandra Bullock) aviomies Jim (Julian McMahon) on menehtynyt keskiviikkona liikenneonnettomuudessa, ja Linda saa tiedon asiasta torstaina. Surun murtama perheenäiti nukahtaa pitkän päivän jälkeen. Herättyään Linda huomaa, että Jim syö aamupalaa keittiössä, saman viikon jo elettynä maanantaina. Seuraavana aamuna on puolestaan lauantai, jolloin Jim haudataan. Sitten koittaa edeltävä tiistai, ja niin edelleen, sattumanvarainen päivä kerrallaan. © 2007 TriStar PicturesPaha aavistus nojautuu kahteen pääkäsitteeseen, joista toinen on paranormaali ja toinen uskonnollinen. Paranormaalit, selittämättömät ennakkoaavistukset saavat ihmiset vaistoamaan, näkemään – tai luulemaan – asioita, jotka sitten toteutuvat sellaisenaan. Legendoja ja urbaaneja myyttejä on lukuisia, tunnetuimpia tarinat ihmisistä, jotka ovat omien sanojensa mukaan aavistaneet esimerkiksi lentokoneen onnettomuuden ja jääneet pois lennoilta.

Elokuvan kolikon toiselta puolelta löytyy puolestaan varsinkin katolisen kirkon suosima predestinaatio. Kohtalo on ennalta määrätty, eikä sitä voi muuttaa, ainoastaan asennettaan elämään voi muuttaa. Vaikka elokuvassa Jim elää maanantaina, Linda tietää jo hänen kuolleen tai tulevan kuolemaan, mikä saa lähipiirin ja psykiatri Rothin (Peter Stormare) epäilemään sekavia sopertelevan rouva Hansonin mielenterveyttä. Kiitos Bullockin onnistuneen roolisuorituksen, katsojallekaan ei taata lopullista varmuutta tapahtuneesta.

© 2007 TriStar PicturesRistiriitaisuudet, tummasävyinen kamerankäyttö sekä arjen varmuuden rapautuminen nostavat painostavaa tunnelmaa. Paha aavistus toimiikin suurimman osan aikaa näppärästi päivien yksityiskohtien vaihtuessa ja Lindan todistaessa tulevaisuudessa asioita, jotka hän tulee tekemään vasta eilispäivänä. Samalla Jimistä paljastuu vähemmän miellyttäviä puolia, kuten aluillaan oleva aviorikos työpaikan hehkeän blondin Clairen (Amber Vallette) kanssa.

Perheen, luottamuksen ja elämän ainutkertaisuuden esilletuominen tapahtuu kuitenkin toisinaan turhan alleviivaavasti. Pahan aavistuksen pahin alleviivaustussi löytyy mistäpä muualtakaan kuin kirkon piiristä. Hätääntynyt Linda menee nimittäin tapaamaan katolista pappiaan, joka jaarittelee ummet ja lammet uskosta, toivosta ja rakkaudesta, sekä pyrkii antamaan selityksiä sekä ennaltanäkemiseen että kohtalon toteutumiseen.

© 2007 TriStar PicturesSilloin kun draama perustuu selittämättömiin, odottamattomiin asioihin, niitä ei tule selittää itse elokuvassa puhki. Elokuvalta onkin mennä pohja, kun pappi suoltaa potaskaa siitä, että uskon puute tekee ihmisistä tyhjiä astioita joihin korkeammat voimat tarttuvat, aiheuttaen mystisiä kokemuksia kohtalon täyttymistä odotellessa. Pahan aavistuksen onneksi leipäpapin lööperi on vain tarinan täytettä, ei keskeisintä ydinaluetta, mutta siitä huolimatta tämäntapaisten kohtausten soisi päätyvän leikkaamon pöydälle.

* *
Arvostelukäytännöt