Nimet marmoritaulussa valkokangas

Albert Kivikasin sotien välisenä aikana ilmestynyt isänmaallinen romaani Nimet marmoritaulussa oli kertomus Viron vapaussodan tapahtumista. Romaani kuvasi hyvin juuri itsenäistyneen tasavallan innostunutta ilmapiiriä. Kirja saavutti suurta huomiota myös Suomessa, mutta se vedettiin pois markkinoilta heti syyskuussa 1944. Viron vapaussodan tapahtumat ja erityisesti Suomen näkyvä osuus veljeskansan itsenäistymistaisteluissa olivat vuosikymmenien ajan vaiettuja asioita. Viron uusi itsenäistyminen reilu kymmenen vuotta sitten loi tilaisuuden historian uudelleen arviointiin. Romaanin filmatisointi on ollut siitä lähtien ajankohtainen. Tuotantovaikeuksista kärsinyt Nimet marmoritaulussa toteutui lopulta suomalais-virolaisin yhteisvoimin.

Nimet marmoritaulussa lähtee liikkeelle ensimmäisen maailmansodan lopputuloksesta. Virossa valtaa pitäneet keisarillisen Saksan joukot ovat perääntymässä. Sotatoimet puhkeavat punaisten ja valkoisten välillä ja Viroa uhkaa Neuvosto-Venäjän miehitys. Tapahtumien keskipisteessä ovat nuoret innostuneet koulupojat, jotka liittyvät vapaaehtoisina armeijaan. Epäröivä Henn Ahas (Priit Võigemast) ei aluksi halua mukaan sotaan. Tapahtumien edetessä hän kuitenkin löytää itsensä rintamalta pyssy tanassa ja valkoinen nauha käsivarressa. Tosin alun sotatoimet eivät anna kovin maireaa kuvaa vapaaehtoisarmeijan taistelukyvyistä, kun ensimmäisen laukauksen kajahtaessa koulupojat painuvat jo täyttä laukkaa pakoon. Uusien apujoukkojen ja suomalaisten tulo valaa kuitenkin poikiin uutta uskoa. Kohta he heräävät odotetusti taistelemaan oikein sydämen kyllyydestä oman maan ja kansan puolesta.

Nügasen debyyttielokuva herättää omassa yltiöisänmaallisuudessaan lähinnä hämmennystä. Tarinaan on tuotu mukaan jonkin verran selvästi toiminnallisia ja seikkailullisia sivupiirteitä, jotka tuntuvat ikävän kliseisiltä. Jää hieman epäselväksi, millainen rooli alkuperäisellä romaanilla on ollut käsikirjoitusta laadittaessa. Nuorten näyttelijöiden roolisuoritukset tuntuvat myös latteilta. Tosin heidän poikamaiset piirteensä tuodaan kuitenkin rehellisesti esiin. Ainoassa suomalaisessa sivuosassa nähtävä Peter Franzén jää myös valitettavan syrjään. Kuvaus on sen sijaan huolellista ja ammattitaidolla tehtyä. Elokuvan historialliset miljööt ovat paikoin mainiosti toteutettuja, mutta niitä näkee ikävän vähän.

Suomessa Nimet marmoritaulussa tuskin saavuttaa mitään laajempaa huomiota, mutta lahden toisella puolella voivat asiat olla hieman toisin. Naapurikansan isänmaallista innostusta voi seurata posket hymykuopilla. Aihetta nauruun ei kuitenkaan ole. Eipä siitäkään monta vuotta ole, kun kotimaassamme kokoonnuttiin Talvisodan hengessä parantamaan menneisyyden haavoja. Kiinnostavaa onkin, että molempien elokuvien tuotannossa ovat olleet mukana Ilkka Y.L. Matila ja Marko Röhr. Historia tuntuu tässäkin suhteessa toistavan itseään.

Nimet marmoritaulussa on romaanin tavoin oman aikansa tuote. On sinällään virkistävää pitkästä aikaa nähdä virolainen elokuva valkokankaalla. Sääli vain, että toteutuksessa olisi ollut parantamisen varaa. Pienellä vaivannäöllä käsikirjoituksen olisi saanut hieman kiinnostavammaksi. Tekijät ovat ehkä päättäneet pelata liian varman päälle. Elokuvan aiheesta laajemmin kiinnostuneiden kannattaakin hankkia käsiinsä Kivikasin romaani, josta otettiin uusintapainos lokakuussa 2002.