Hyvä ruoka, parempi mieli
Tasaiseen tahtiin elokuvia tekevän Mika Kaurismäen tuorein elokuva Mestari Cheng vie Lapin maisemiin, jossa kiinalainen kokki ja suomalainen baarinpitäjä löytävät toisensa. Tarinan humaanilla sanomalla on tässä ajassa tilauksensa, vaikka elokuva ei Kaurismäen muistettavimpiin teoksiin lukeudukaan.
Cheng (Chu Pak Hong) saapuu poikansa kanssa Lappiin, Kittilään. Paikallisille epäselväksi jäävää henkilöä etsivä Cheng päätyy Sirkan baariin, jossa hän haluaa auttaa ruoanlaitossa, kun iso kiinalainen turistiryhmä saapuu paikalle. Cheng jatkaa ruoanlaittoa ja Sirkka (Anna-Maija Tuokko) yrittää oppia vieressä kiinalaisen ruoanlaiton jaloa taitoa. Alun epäluulojen jälkeen Chengin ruoka alkaa maistua myös paikallisille ja monen raihnainen vointikin kohenee hyvän ruoan myötä.
Estetisoidun ruoanlaiton lomassa nautitaan Lapin kuvankauniista maisemista ja vähitellen päähenkilötkin tutustuvat toisiinsa. Osin kiinalaisrahoituksella tehty elokuva tuo mieleen ruokaelokuvan ja Lapin matkailumainoksen sekoituksen, mutta pohjimmiltaan kyse on jäyhään romantiikkaan tukeutuvasta ihmissuhde-elokuvasta. Chengin ja Sirkan kohtalo on genren perinteisiin niin kirjoitettu, ettei lopputulemasta ole alun jälkeen oikeastaan mitään epäselvyyttä. Asiaan pääsemisessä kestää kuitenkin kauan.
Tarinan aukikerimisen verkkaisuus ei haittaisi, mikäli elokuva lipuisi muilla avuillaan soljuvammin eteenpäin. Ruoanlaiton pieteettisyyttä ja Lapin eksotiikkaa ehditään kerrata monta kertaa ennen tarinan ja sen hahmojen syventämistä. Odottavan aika käy kliseiden äärellä pitkäksi, kun tarina nytkähtää alkuasetelmastaan eteenpäin vasta pitkälti yli puolenvälin jälkeen.
Pääparin vihdoin löydettyä toisensa draamankaaren edellyttämät käänteet tulevat kuin liukuhihnalta ja loppua kohden tarinassa tulee jopa hieman hoppu, jotta kaikki palaset saadaan sovitettua onnellisiin paikkoihinsa. Salaperäisessä Chengissä ja suoraselkäisessä Sirkassa olisi pääparina ollut ulottuvuuksia oraalla olevien teemojen syvällisempäänkin käsittelyyn, mutta nyt tyydytään siihen, että Lapista löytyy jokaiselle paikkansa.
Vaikka Chengin ja Sirkan suhteeseen voi romantisoidussa mielenmaisemassa uppoutuakin, niin Chengin ja hänen poikansa suhteen käsittely jää valjuksi. Vanhemman ja lapsen törmäyskurssin koordinaatit ovat hyvin kiinni ajassamme, mutta annetut ratkaisut ovat hieman heppoisia suhteessa vallitsevaan todellisuuteen.
Humaanit perusteesit elämän tärkeistä asioista ja arvoista ovat Mestari Chengissä paikallaan, ja Vesa-Matti Loiri ja Kari Väänänen keventävät paikallisina änkyröinä juuri sen verran tunnelmaa, että kokonaisuus pysyy pinnalla leppoisana iltapäiväelokuvana. Joskus sekin on riittävästi vaikka mahdollisuuksia muuhunkin olisi ollut.
Toimituskunnan keskiarvo: 2 / 2 henkilöä
Seuraava:
Tottumiskysymys
Tottumiskysymys ei käännä katsettaan pois häirintäkulttuuria ylläpitävistä rakenteista.
Edellinen: Once Upon a Time in Sad Hill
Vaikuttavasti kuvattu elokuva käsittelee tärkeitä teemoja, mutta turhan korkealentoisesti.