Mavka: Metsän laulu valkokangas

Ukrainalainen animaatioelokuva Mavka: Metsän laulu perustuu Lesja Ukrajinkan (1871–1913) Metsälaulu-näytelmään vuodelta 1911. Mavkat ovat ukrainalaiseen mytologiaan kuuluvia kuvankauniita naispuolisia luonnonhenkiä. Mavkat saattoivat auttaa maalaisväkeä, mutta yhtä todennäköisesti nuorukaiset lankesivat kohtalokkaasti lumoukseen mavkojen kauneuden edessä.

Näytelmä on romanttinen tragedia metsähaltian ja maalaispojan välillä. Elokuva on näytelmää onnellisempi, mutta siinäkin on vahvat konfliktinsa. Teos keskittyy luonto- ja ympäristöarvoihin sekä siihen, kuinka helposti pitkäaikainen rauha voi rikkoutua sodanlietsojien ja ahneen vallanhimoisten, sydämettömien manipulaattorien toimesta. Tämä totuus on raadollisen totta hyökkäyssodan ollessa Ukrainassa käynnissä kolmatta vuotta.

Sota ja sotarikokset ovat jättäneet varjonsa elokuvan tekemiseen. Seitsemän vuoden mittaisen elokuvanteon loppuvaiheissa Venäjä hyökkäsi brutaalisti Ukrainaan. Tuolloin luomisprosessi meni uusiksi ja osa animaattoreista liittyi armeijaan puolustamaan isänmaataan raakalaisilta. Studio sai lopulta käynnistettyä elokuvatuotannon uudestaan. On osoitus tekijöiden lujatahtoisuudesta, että sotatila ei ole heijastunut elokuvan ydinsanomaan, joka korostaa rakkaustarinan lisäksi yhteisöllisen rauhanomaisuuden ja toisiin tutustumisen merkitystä.

Kauniisti ja soljuvasti animoitu elokuva on visuaalisesti näyttävää ja silmää miellyttävää jälkeä. Laaja koskematon metsä on päämiljöönä kuin yksi päähenkilöistä. Sen detaljeihin ja asukkeihin on panostettu. Varsinkin visenttilauma on alkukantaisen majesteetillinen näky – ja muistutus siitä, että visentit tarvitsevat ympärilleen aidon luonnontilan, johon ei tarvita ihmisiä häiritsemään tai polttamaan metsiä. Lukuisat eri metsänhenget ovat kiehtova kokoelma ukrainalaisten kansantarujen myyttisiä olentoja.

Päähenkilö Mavka on japanilaisvaikutteinen jättimäisine silmineen ja pajunvarsimaisine raajoineen, mutta hän onkin metsänhenki eikä ihminen. Mavka herää kevääseen ja herättää samalla luonnon. Kohtauksessa on ajattomuutta ja Mavkan viattomuus on tavoitettu hyvin.

Metsässä Mavka kohtaa sinne tulleen soittoniekka Lukasin. Lukasin kylän väkeä on useamman sukupolven ajan varoitettu menemästä metsään sen jälkeen, kun aiemmat yrittäjät aikoivat ryöstää ja polttaa metsän salaisuuksineen. Yrittäjille kävi kehnosti, ja ihmisiä on kielletty menemästä metsään kuoleman uhalla. Lukas on kuitenkin uskaltautunut metsään, joten hyväsydäminen, kiltti Mavka auttaa häntä.

Romanssihan siitä syttyy, juuri sellainen palava rakkaus mitä vain nuorilla elämänsä kevättä elävillä voi syttyä. Kaunista sellaista on katsella, varsinkin kun elokuvan värit syttyvät hehkuun nuorenparin ympärillä ja ääniraita seuraa mukana.

Rakkauden tiellä on kuitenkin julma perijätär Kylina, joka havittelee metsän ytimessä olevaa salaisuutta, joka voi parantaa ja nuorentaa. Kylinan tarkoitusperät ovat julman itsekkäät ja häikäilemättömät, ja taitavana manipulaattorina hän saa lietsottua koko kylän puolelleen. Vastaavia agitaattoreita on turhan paljon todellisuudessakin, ja turhan usein häikäilemättömyys on avain valtaan.

Kokonaisuutena Mavka: Metsän laulu on lajityypissään viehättävä ja pääsääntöisesti tasapainoinen. Se ei kuitenkaan täysin yllä potentiaaliinsa rönsyilyjen ja hetkittäisen toiston takia. Myös lauluun puhkeamisia olisi voinut trimmata siitä huolimatta, että toinen päähahmo Lukas onkin lauluniekka. Tarinan fokuksen kannalta muutama sivuhahmo saa liikaa tilaa koheltamiselleen. Kylinan kätyrin, sadistisen ilkeän muotihomo-karikatyyrin Frolin olisi voinut jättää kokonaan pois tai korvata vähemmän ummehtuneella tulkinnalla.

Elokuvassa on ajoittain paljon väkivallan tai kuoleman uhkaa, mikä saa suosittelemaan, että K7-ikärajan mahdollistamasta joustosta huolimatta vanhemmat eivät veisi teattereihin kovin nuoria katsojia. Seitsemänvuotiaallekin lopun raju taisto voi olla liikaa muuten positiivisesta ja optimistisesta pohjavireestä huolimatta.