Ruiskutuskoneen sankaritarina
Animaatiojätti Walt Disney ei ole muutamaan vuoteen saanut valkokankaalle mitään muistamisen arvoista. Liekö ideamyssy hukkunut patterin väliin, kun Disneyllä on turvauduttu vanhojen Pixarin kanssa yhteistyössä tehtyjen menestysreseptien kierrättämiseen. Autot-elokuvan jatko-osaa seurasi Monsterien uudelleenlämmittely. Nyt on vuorossa Autojen spin-off Lentsikat.
Lentsikoiden tarinassa toistetaan Autojen peruskuvio. On nuori rämäpää, jota vanha kokenut kettu vastentahtoisesti valmentaa suuren kisan voittamiseksi. Mukana on myös muutama höntti sidekick-hahmo. Ja sitten on kosolti vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Juonellisesti Lenstikat on kaavamainen ja ennalta arvattava. Se ei ole kuitenkaan elokuvan suurin kompastuskivi. Pahempi puute on hahmojen mitäänsanomattomuus. Kunnon karaktäärit puuttuvat. Hinausauto Martin kaltaista suurta persoonaa ei tässä tarinassa ole.
Osin tämä on seurausta siitä, että lentokoneet ovat lähtökohtaisesti ilmeettömämpiä kuin autot. Potkurien taakse jääviin kasvoihin on vaikeampi loihtia tarvittavaa sielukkuutta. Lisäksi ainakin suomenkielisessä versiossa laimeat ääniroolit vielä korostavat hahmojen ilmeettömyyttä. Teknisesti äänitoteutus on toki moitteeton, mutta ainut mieleen jäävä ääni on Antti Reinin, joka kähisee pienen ruiskutuskoneen pahana kilpavastustajana. Muut menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Lentsikat on Autojen jatko-osaa enemmän koko perheen elokuva. Vaikka mukana on sotajuttuja ja kilpailuhenkisyyttä, niin yleissävy on tyystin toinen kuin agenttiseikkailuilla ja pyssyjen paukuttelulla kyllästetyssä Autot 2:dessa. Potkurinmutkan maalaiskylästä tuleva pieni ruiskutuskone on sympaattinen, kiltti ja avulias hahmo, joka ansaitsee muiden kunnioituksen peräänantamattomuudellaan sekä toisten vilpittömällä auttamisella. Ovathan nämä moneen kertaan toistettuja lastenelokuvien viisauksia, mutta niissä on silti edelleen vinha perä.
Disneyn bulkkistudiona tunnetun DisneyToonin animointijälki on moitteetonta ja sujuvaa. 3d on tosin jälleen kerran täysin turha eikä tuo elokuvaan mitään lisäulottuvuutta.
Aikuiselle kaavamainen tarina on pitkäveteinen seurattava, mutta viisivuotiaille ja sitä vanhemmille tämä on otollista vauhtiviihdettä. Ja eiköhän joulumarkkinoille tungeta uusia figuureja, jotta pikkuautokokoelmaa pääsee täydentämään pienillä lentokoneilla. Vanhemmat kiittää.