Sielunruokaa

Kirsikkapuiden alla on malliesimerkki ruokaelokuvasta, joka keskittyy ruoanlaittoon sielunhoitona. Se on parempi kuin monet genrensä edustajat tarjoten katsojille ruokapornon sijasta oikeasti myös jotain ajateltavaa. Kaiken pointtina on kokkaamisen ilo, jota elokuvan päähenkilöllä, lannistuneella dorayaki-leipurilla, ei ole eikä todennäköisesti ole koskaan ollutkaan.

AnDorayakit ovat japanilaisia leivonnaisia, joita syödään makean paputahnan kanssa. Leipuri Sentaro (Nagase Masatoshi) ei voi sietää makeaa, mutta jumittaa silti vihaamassaan työssä kuitatakseen velkansa putiikin omistajalle. Hän palkkaa apulaisekseen innokkaan Tokue-nimisen vanhuksen (Kirin Kiki), joka osaa tehdä mainiota paputahnaa dorayakien kanssa tarjottavaksi. Tahnan myötä liikkeestä tulee menestys, mutta ilo loppuu lyhyeen, kun liikkeen omistaja hoksaa, että hänen leipurinsa uudella apulaisella on lepra. Hän kehottaa Sentaroa hankkiutumaan Tokuesta eroon.

Japanin lähihistoriasta löytyy paljon kipupisteitä, joihin ainakin tämän elokuvan perusteella voidaan laskea mukaan myös leprapotilaiden kohtelu. Tautiin sairastuneita pidettiin Japanissa pitkään toisen luokan kansalaisina. Vasta vuonna 1996 kumottiin laki, joka oli määrännyt lepraan sairastuneet elinikäiseen karanteeniin. Sairauden stigma jäi kuitenkin elämään ja harhaluulot sen luonteesta ja tarttuvuudesta elävät edelleen.

AnSentaron ja Tokuen välinen ystävyys osoittaa, ettei kummankaan sankarin elämä ole hänen omissa käsissään. Sairaus on aina rajoittanut Tokuen elämänvalintoja. Sentaro taas ei kykene muuttamaan elämänsä suuntaa velkojensa takia. Visuaalisesti näitä teemoja korostaa koulutyttö Wakanan (Kyara Uchida) lemmikkinään pitämä häkkilintu.

Ohjaaja pitää tarinan temaattisen puolen keittiöfilosofian tasolla, eli mitään oivaltavaa Kirsikkapuiden alla ei tarjoa. Se on kuitenkin viihdyttävä ja hyväntahtoinen, ja sen tarkoitusperät ovat hyvät. Näyttelijäntyö on A-luokkaista. Ohjaaja Naomi Kawase on kirjoittanut itse elokuvansa käsikirjoituksen Durian Sukegawan romaanin pohjalta, minkä vuoksi kokonaisuus tuntuu kirkkaalta ja selkeältä. Se jättää hymyn huulille.

* * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 2,7 / 3 henkilöä