Salaisen agentin tulikoe

Viime vuonna edesmennyt amerikkalainen jännityskirjailija Tom Clancy jätti jälkeensä kymmeniä menestyskirjoja. Ne ovat poikineet myös lukuisia videopelisovituksia, mutta teosten päähahmo Jack Ryanin vierailusta valkokankaalla on kulunut jo yli kymmenen vuotta. Ajan hengessä niin sarjakuvahahmoja kuin Keski-Maan tarinoitakin elvyttänyt esiosabuumi on nyt saavuttanut myös Clancyn tunnetun romaanihenkilön. Salaisen agentin paluu osoittautuu kuitenkin mahalaskuksi, sillä siinä missä edellinen Ryan-elokuva Peloista pahin (2002) osui 9/11-yhteyksineen vielä ainakin amerikkalaisten kansalliseen hermoon, noudattaa kirjailijaa muistava Jack Ryan: Shadow Recruit joko kiusallisen sentimentaalista tai läpeensä kaupallista logiikkaa.

Jack Ryan: Shadow RecruitNäkökulma viritetään heti elokuvan alussa läntiseksi, kun nuori Jack Ryan (Chris Pine) näkee opiskelijavaihdossa televisiosta palavat kaksoistornit. Ripeän johdannon kautta hän tutustuu salaperäiseen Thomas Harperiin (Kevin Costner), joka tarjoaa työtä Yhdysvaltain tiedustelupalvelun leivissä. Globaaleja rikosmarkkinoita Wall Streetin pörssianalyytikon varjolla pian valvova Ryan vedetään kuitenkin nopeasti hiljaisista toimistotöistä CIA-agenttien vaaralliseen maailmaan, kun sijoitustilien manipulaatiojäljet johtavat Moskovaan.

Kenttätöihin joutuessaan Ryan joutuu ensi töikseen puolustamaan omaa henkeään ja myöhemmin myös maailman rauhaa. Panokset nousevat vielä huippuunsa päähenkilön heilan, Cathyn (Keira Knightley) lentäessä mukaan kuvioihin. Seurauksena amerikkalaisista arvoista tärkeimmät, globaali markkinakapitalismi ja heteronormatiivinen perheinstituutio, joutuvat uhatuiksi. Taustalla häärii oligarkki Viktor Cherevin (Kenneth Branagh), joka haluaa kaataa globaalit talousmarkkinat.

Jack Ryan: Shadow RecruitKuten odottaa saattaa, luvassa on paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta myös agenttielokuvista tuttua hiippailua ja puisevaa dialogia. Tosin toiminnan alkaessa Ryanin uskottavuutta on jo pohjustettu alun yliopisto- ja sotakokemuksilla, ja elokuvan kuluessa hänestä kuoriutuukin käden käänteessä sekä akateemikko, vakooja että etevä tappelupukari. Genren vetonaula, vaaran tuntu, loistaa kuitenkin poissaolollaan.

Shakespeare-sovituksista tunnetun ohjaajan Kenneth Branaghin teatteritausta käy ilmi tässä kalkkunassa korkeintaan satunnaisina välähdyksinä. Viktorin ja Cathyn keskustelu illallispöydässä virittää tunnelmaa idän ja lännen välisistä kulttuurieroista. Sitä kautta olisi voinut tarttua geopoliittisten ristiriitojen retoriikkaan laajemminkin. Hollywoodin käsikassarana ohjaajalta on kuitenkin riistetty kaikki mahdollisuudet poiketa geneerisen jännityselokuvan kaavoista, ja jälki on myös sen mukaista. Toisin kuin Thorin (2011) kaltaisen fantasiaseikkailun maaginen metaympäristö, ei aikaan kiinnittynyt rikostodellisuus taivu sopivaksi alustaksi genretietoisuutta ja tarpeen tullen myös vinoa huumoria arvostavalle britille.

Jack Ryan: Shadow RecruitElokuvan arvoa ei kohota sekään, että Bond- ja Bourne-filmatisoinneista tuttu ääniraita koettelee korvia. Sille vetää vertoja ainoastaan täysin metsään mennyt roolitus. Aikaisemmin Jack Ryanin kengissä ovat seikkailleet muun muassa Harrison Ford ja Alec Baldwin. Heidänkin rinnallaan Pinen tulkitsema Ryan on suurin piirtein yhtä kovaksikeitetty kuin Hergén Tintti.

*
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 1,6 / 5 henkilöä


Powered by Preview Networks