Parisuhde ei ole pelastus

Ihan yössä on perinteinen romanttinen komedia. Yhden illan suhteita harrastava toimittaja tapaa vihdoin sen oikean, asiat mutkistuvat, ja kaikki tietävät mitä tapahtuu. Tämä ei sinänsä ole yllätys, sen verran romcomeja Hollywoodissa tehtaillaan.

TrainwreckMutta tämän romcomin on kirjoittanut Amy Schumer, joka myös näyttelee elokuvan pääosaa. Häneltä ei odottaisi ihan näin perinteistä Hollywood-debyyttiä elokuvissa – eikä tarkemmalla katsomisella Ihan yössä ihan perinteinen olekaan.

Schumer on nousussa oleva yhdysvaltalaiskoomikko, jonka sketsisarjan yhteiskuntasatiiri ja huumorin terävyys paranee kausi kaudelta. Sarjan hulppein saavutus on 20-minuuttinen Valamiesten ratkaisu -mukaelma siitä, onko Amy tarpeeksi hottis televisioon. Schumer panee itsensä likoon vaivaannuttavan ja vapauttavan rehellisesti, minkä vuoksi on vaikea tehdä eroa hänen ja hänen näyttelemiensä hahmojen välillä. Sketsiensä tapaan Schumer näyttelee elokuvassakin Amy-nimistä hahmoa.

Ohjaajana on vaikutusvaltainen jokapaikanhöylä Judd Apatow (40-vuotias neitsyt, Paksuna). Apatow’n tyyliin elokuva on täynnä improvisointia kohtausten sisällä. Tämä paisuttaa elokuvan yli kaksituntiseksi, ja todella harva kaksituntinen komedia pystyy oikeuttamaan kestonsa.

TrainwreckTykitys on nytkin melkoista, mutta improvisointi tuntuu pysyvän kurissa paremmin kuin Apatow’n aiemmissa ohjauksissa. Ehkä siitä voi kiittää Schumeria, sillä elokuvasta huomaa hänen kädenjälkensä vähintään yhtä vahvana kuin Apatow’n. Sivuhahmokatras ei ole niin lukuisa kuin ohjaajalla yleensä, mikä jo itsessään suitsii improvisaatiomahdollisuuksia, ja vitsit keskittyvät enemmän Amyyn.

Oma temppunsa on, että joku tekijöistä on saanut esille hauskuutta ja näyttelijänlahjoja sivuosissa olevista painijanäyttelijä John Cenasta ja koripalloilija LeBron Jamesista, joka esittää itseään.

TrainwreckJames on yksi esimerkki elokuvan käännetyistä sukupuolirooleista. Miespääosan tukena ja turvana oleva James näyttelee roolia, joka yleensä on varattu naispääosan naispuoliselle tai homolle kaverille. Roolien kääntäminen on itse asiassa huono sanavalinta, sillä pikemminkin Ihan yössä ei tunnusta genren perinteisiä sukupuolirooleja ollenkaan. Se ei osoittele sormella päähahmon biletystä ja jatkuvia yhden illan suhteita eikä pelkää näyttää Amya epämiellyttävänä ja heikkona. Tämä on tärkeää, sillä moralisointi yhdistettynä elokuvan konventionaaliseen loppuun olisi ollut kamala yhdistelmä. Nyt moraalitarinan sijasta kyseessä on siirtymä yhdestä elämänvaiheesta toiseen.

Amy työskentelee raadollisessa naistenlehdessä, ja urheilulääkäristä tehtävä juttu tutustuttaa hänet Bill Haderin näyttelemään Aaroniin. Isänsä elämänohjeiden mukaisesti vain yhden yön suhteita harrastava Amy pitää Aaronia aluksi vain yhtenä uutena valtauksena, mutta toisin käy.

TrainwreckAmyn ja Aaronin suhde etenee etenkin genreen nähden mukavan mutkattomasti. Ne mutkat, joita romanssin tiellä on, tulevat Amyn menneisyyden painolastista ja elämäntyylistä, johon hän on jumahtanut. Monesti romanttisissa komedioissa tarina etenee tunkkaisesti autopilotilla. Pääparin onnen esteet revitään ties mistä epäoleellisista temppuradoista, kun elokuvan alku ja loppu pitää nitoa yhteen.

Nyt mukana ei ole ulkopuolisia tekijöitä, pelkästään Amyn epävarmuudet ja epätäydellisyydet. Amyn suhteet sairastavaan isäänsä ja uusperhettä rakentavaan siskoonsa ovat tämän vuoksi oleellisia ja uskottavia sivujuonia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että parisuhde ei pelasta Amya, vain hän itse voi tehdä sen.

TrainwreckIhan yössä onkin myös Amyn kasvutarina, romanttisen komedian kautta kerrottuna. Yhdistelmä on kiehtova: romanttisen komedian hattara yhdistyy arjen ja seuraavan elämänvaiheen pelkäämisen kipupisteisiin. Elokuva on samaan aikaan klassinen Hollywood-komedia ja pienimuotoinen ja raa’an rehellinen kuvaus ihmissuhdepeloista.

Mieleen tulee David O. Russellin Unelmien pelikirja, joka myös käytti romanttisen komedian kaavaa hyväkseen omalla tavallaan. Kumpikin elokuva säilyttää onnistuneesti romanttisen komedian elämää suuremman lopetuksen, ja kumpikin on hyvä esimerkki siitä, mitä tuoreet tekijät voivat saada irti kalutuista aihioista.

* * * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 3 / 3 henkilöä