Murha Hollywoodissa valkokangas

Toimintakomedia on vaikea laji. Ohjaaja Ron Shelton on kuitenkin lähtenyt kokeilemaan sellaista elokuvassa Murha Hollywoodissa. Shelton on tullut tunnetuksi lähinnä elämänmakuisista urheiluelokuvista kuten Mustat donkkaa tykimmin ja Tin Cup. Ihmissuhteet ja henkilöohjaus ovat olleet Sheltonilla aina keskiössä. Niin on nytkin ja sen hän osaa. Tarina lähtee liikkeelle kun kovassa nosteessa oleva rap-bändi murhataan keikalle. Juttua rupeavat tutkimaan konkaripoliisi Joe Gavilan (Harrison Ford) ja tulokas K.C. Calden (Josh Hartnett).

Gavilan ei ole aivan kliseisin kovaksikeitetty peruskyttä, vaan hieman hämmentynyt keski-ikäinen mies. Gavilan toimii vapaa-aikanaan kiinteistövälittäjänä. Hän yrittääkin joka välissä myydä epätoivoisesti asuntoja. Tässä hommassa hän on ajautunut henkilökohtaisen konkurssin partaalle ja poliisin sisäisen tutkinnan silmätikuksi. Herkkä poika Calden taas harrastaa jooga ja unelmoi näyttelijän ammatista. Siinä sivussa tämä säihkyväsilmäinen poju kaataa uuden naisen joka ilta. Parhaimmillaan parin kemia toimii hyvin. Kumpikin on omalla tavallaan hukassa. Toinen kolmenkympin- ja toinen keski-iänkriisissä. Siinä sivussa poliisin hommat hoidetaan kuin vahingossa.

Elokuvan ongelma löytyy toimivan ihmissuhdekuvion ja älyttömän murhajuonen yhteen saattamisesta. Viime vuonna Shelton ohjasi James Ellroyn tarinaan perustuvan Los Angeles -dekkarin Dark Bluen. Nyt ote on kevyempi, mutta rönsyilevä juoni on kuin Ellroyn labyrintit. Se on ahdettu liian täyteen erilaisia elementtejä. Kun osaset eivät oikein nivoudu yhteen syntyy mielikuva väkisin kokoon parsitusta käsikirjoituksesta, jossa pyritään selittämään aivan kaikki. Lopulta lähes kaikki elokuvan tapahtumat kytkeytyvät toisiinsa aina Caldenin isän kuolemasta alkaen.

Elokuvan lopussa käydään vielä masentavan tavallinen, väkivaltainen ja ylipitkä takaa-ajo. Onkin omituista miksi tähän elokuvaan on pitänyt ängetä väkisin väkivaltaelementtejä. Sen ei tarvitsisi kertoa edes poliiseista. Yhtä hyvin se olisi voinut olla mielenkiintoinen kuvaus kiinteistövälittäjän kujanjuoksusta Hollywoodissa. Sen verran irrallinen on esimerkiksi vanhenevan elokuvamogulin (Martin Landau) luksuskartanon kauppaaminen rap-klubin omistajalle. Sillä ei ole mitään tekemistä elokuvan rikosjuonen kanssa, mutta paljon tilaa sille kyllä annetaan.

Murha Hollywoodissa ei ole huono elokuva. Se on kömpelö, mutta parhaimmillaan hauska lähinnä hyvien näyttelijöiden ansiosta. Jos kokonaisuus olisi pysynyt Sheltonin käsissä yhtä hyvin kuin näyttelijät, olisi juonikin voinut toimia.