Godzilla vs. Kong valkokangas

Warner Brosin hirviösaaga koki kolauksen koronapandemian myötä. MonsterVersen aikataulu kärsi tästä aivan kuten monen muunkin elokuvafranchisen julkaisut. Siitä huolimatta MonsterVersen järjestyksessään neljäs ja uusin tulokas, Godzilla vs. Kong, sai kaivatun ensi-iltansa maailmanlaajuisesti nyt keväällä.

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat viisi vuotta Godzilla II: King of the Monstersin (2019) tapahtumien jälkeiseen aikaan. Aikaisemmista elokuvista tuttuja hahmoja vilisee ruudulla uusien joukossa. Elokuvan tärkeimmät hahmot, Godzilla ja Kong, ovat tukkanuottasilla keskenään. Tämä perustuu siihen, että nämä kaksi ovat eri hirviöiden linjaa, ja siksi muinaisia kilpakumppaneita luonnostaan. Kong pitäisi saada turvaan, mutta mistä löytyisi paikka, jonne Godzilla ei löytäisi? Maan keskipisteestä tietysti.

Moni on ehtinyt rakastua näihin hirviöihin, ja varsinkin uusi Godzilla on herättänyt ihastusta. Aikaisemmissa elokuvissa on pystynyt näkemään, kuinka tämä suuri titaani nousee muiden titaanien kuninkaaksi älynsä ja viisaan voimankäyttönsä ansiosta. Samaa Godzillaa ei valitettavasti tavata tässä jatko-osassa, vaan Zilla riehuu päämäärättömästi nyrkkitapellen puuduttaviin määriin asti. Tämä on selkeästi suurin pettymys elokuvassa.

Juoni olisi pärjännyt hyvin ilman niin montaa taistelua. Selkeästi koronan keskeyttäessä kuvaukset oli keksittävä jotakin elokuvan valmiiksi saattamiseen, ja mikäs sen helpompaa kuin laittaa CGI-hirviöt taistelemaan keskenään näyttelijöiden istuessa karanteenissa. Hienot taistelukohtaukset ovat aina tervetulleita, mutta liika on liikaa. Taisteluiden määrä syö tässä elokuvassa tarpeettoman paljon tehoja lopun taistelulta latistaen sen varsinaiseksi antikliimaksiksi.

Elokuva ei nouse edeltäjiensä rinnalle, ja se tuntuu laiskasti valmistetulta. Jokaisella elokuvalla on ollut oma ohjaajansa, ja Godzilla vs. Kongin ohjaaja Adam Wingard ei selkeästi ole halunnut tutustua MonsterVerseen, tai jostain syystä päätti rikkoa hahmojen rakennetta. Tämä latistaa kaikkia hahmoja, ja aiheuttaa eniten harmia nimenomaan Godzillalle jatkoa ajatellen.

Luontevin hahmo tuntuu olevan Kongin kanssa kaveraava pikkutyttö Jia, jota näyttelee oikeassakin elämässä kuuro Kaylee Hottle. Jia tuntuu kantavan monet kohtaukset, joissa hän on mukana. Kiitosta myös castingille, että rohkenivat palkata oikeasti kuuron lapsen tuohon rooliin. Toinen kiitosta saava asia elokuvassa on animaatio, joka on yhtä laadukasta kuin aikaisemmissakin MonsterVersen elokuvissa.

Loppukaneettina todettakoon, että Godzilla vs. Kong teki hyvää Kongille, mutta huonoa Godzillalle. Tästä on seuraavien elokuvien paha jatkaa. Mieleen tunkeutuu väistämättä X-Men-elokuvien järjestyksessään kolmas elokuva, joka oli niin huono, että lopulta sen tapahtumien olemassaolo nollattiin kokonaan muutama elokuva myöhemmin kyseisessä elokuvasarjassa. Saman toivoisi tapahtuvan myös tälle MonsterVersen elokuvalle.