15 minutes / Fifteen Minutes / 15 minuuttia

Kulunutta mediaironiaa

Popguru Andy Warholin vuoden 1967 lausahdus, jolloin jokainen olisi tulevaisuudessa kuuluisa 15 minuutin ajan, täytyy olla eräs historian kliseisimmistä ja eniten lainatuista mietelmistä. Tuon ajatuksen nykyistä käyttöä ei voi pitää enää pienimässäkään määrin omaperäisenä. Samaa voi sanoa nyt ensi-iltansa saavasta mediasatiirista, jonka nimi ja teemat ovat jo kovin tuttuja aikaisemmilta elokuvakäynneiltä.

© 2001 New Line Productions Nykyään kovalla tahdilla viihde-elokuvia suoltava Robert De Niro esittää kuuluisaa, median paisteessa viihtyvää murhaetsivä Eddie Flemmingiä, joka yhdessä palotutkija Jordy Warsaw'n kanssa (Edward Burns) alkaa tutkia kaksoismurhaa, johon on sekaantunut kaksi itäeurooppalaista korstoa (Karel Roden ja Oleg Taktarov). Nämä kulkevat digitaalikamera mukanaan taltioiden hirmutekonsa muhkeiden kirja- ja elokuvasopimusten toivossa. 15 minuutin pääosan varastaakin ajoittain tuo huojuva kamera, jonka läpi ihmisten kauhua ja veren roiskumista kuvataan. Komedianäyttelijä Kelsey Grammer on television sensaatio-ohjelmaa vetävä roskajournalisti, joka ottaa poikien tarinan omakseen.

15 minuuttia alkaa tehokkaasti kuvaten poliisien ja mediaväen kilpajuoksua uhrien eli tarinan perässä. Ohjaaja John Herzfeld (aikaisemmin mm. kaapeli-tv:lle tehty mainio elämäkertaelokuva promoottori Don Kingistä) on pyrkinyt kuvaamaan, miten sekä virkavalta että lehdistö pyrkivät kuvaamaan asioita omilta näkökannoiltaan suotuisasti hämärryttäen todellisen tapahtumaketjun. Ammattikielellä tästä käytetään nimeä "spinning", jonka taidon esimerkiksi Bill Clintonin hallinto kuulemma viritti huippuunsa. Tätä tapaa on aikaisemmin käsitelty mm. EDTV- ja Häntä heiluttaa koiraa -elokuvissa.

Herzfeldin idea on erinomainen, mutta hänen elokuvansa valitettavasti luisuu minuutti minuutilta tavalliseksi väkivaltaelokuvaksi, jota ainainen mukana poukkoileva käsivarakamera vain pahentaa. Kyllä katsoja näkee, että rosmo kuvaa rikoksensa, miksi sitten täytyy koko ajan näyttää rakeista kuvaa siitä? Tuon olisi voinut lopettaa ensimmäisen tunnin jälkeen. Tämä ei ole ollenkaan mitätön asia, kun lopputulos katsojan kannalta on äärimmäisen rasittava. Ei niitä nautinnollisimpia katsojakokemuksia.