| Joulutarina
Nikolaksesta
Joulupukiksi
Oletko koskaan
miettinyt, millainen Joulupukki oli
lapsena? Joulutarinan
myös kirjaksi kirjoittanut Marko
Leino on selvästi asiaa pohtinut.
Yhdessä elokuvan ohjanneen Juha
Wuolijoen – ja niin ikään toisen
elokuvaohjaajan, Aku Louhimiehen
– kanssa tämä pohdinta on nyt myös
visualisoitu valkokankaalle. Pääosin
Levin ja Utsjoen uljaissa maisemissa
kuvattu koko perheen satu kertoo yhden
mahdollisen tarinan siitä, kuinka
pienestä orpopojasta kasvoi eräs
maailman tunnetuimmista henkilöistä.
Satojen
vuosien takaisessa Tunturi-Lapissa
elävä pieni Nikolas jää orvoksi
juuri joulun alla. Köyhyyden kanssa
painiva kyläyhteisö joutuu
sijoittamaan pojan yhteen perheeseen
vain vuodeksi kerrallaan, ettei
ylimääräisen suun ruokkiminen
rasittaisi yhtä taloutta liikaa. Aina
joulun alla perheestä toiseen
siirtyvä, käsistään kätevä Nikolas
veistää kiitolliseksi hyvästiksi
lahjat sijaisperheensä lapsille.
Vuosien mittaan lahjottavia lapsia
kertyy yhä enemmän, mutta alati
kasvavalla innolla ja ihailtavalla
tunnollisuudella Nikolas jatkaa lahjojen
saajia suuresti ilahduttavaa
perinnettä.
Poikkeuksellisen
ankaran katovuoden jälkeen
kyläyhteisö joutuu toteamaan, ettei
yhdelläkään perheellä ole varaa
ottaa Nikolasta huollettavakseen
seuraavan talven ajaksi. Niinpä poika
päätyy puusepän verstasta ylpeänä
pyörittävän Hullu-Iisakin (loistava Kari
Väänänen) syrjäiseen mökkiin.
Pienen pojan silmissä jättimäinen ja
ilmaisussaan tyly Iisakki on taatusti
pelottava, mutta urheasti Nikolas
lähtee miehen mukaan.
Muutto puusepän luo
sinetöi lahjakkaan Nikolaksen
tulevaisuuden, sillä Iisakin ankarassa
opissa pojan potentiaalinen "joulupukkius"
puhkeaa kukoistukseensa. Muutos
Nikolaksesta joulu-ukoksi, eli nykyään
Joulupukkina tuntemaksemme hahmoksi,
kuvataan elokuvassa varsin
tyylikkäästi, huumoria ja katsojan
omalle mielikuvitukselle tilaa
jättäviä aukkoja unohtamatta. Kaiken
kaikkiaan Joulutarina on
varsin onnistunut kuvitelma
salaperäisen, pelätyn ja rakastetun
jouluntuojan lapsuudesta.
Otto
Gustavsson selviää nuoren
Nikolaksen roolista hyvin, Kari
Väänänen on mahtava jylisevänä
Hullu-Iisakkina. Aikuista joulu-ukkoa
esittää tekopartaan puettu Hannu-Pekka
Björkman ja hänen nuorina
ystävinä nähdään Laura Birn
ja Antti Tuisku. Tuiskun
valkokangasdebyytti on kankea ja hieman
vaivaannuttava, sillä katsojan on
vaikea olla näkemättä Tuiskua
Tuiskuna saati olla jännittämättä
hänen puolestaan. Popparin rooli on
onneksi pieni ja vuorosanoja vain
vähän. Tuiskun eksoottinen ulkonäkö
sopii kieltämättä hyvin elokuvan
lappilaiseen miljööseen.
Menneiden
vuosisatojen tuntu on Joulutarinassa
saavutettu varsin uskottavasti, joskaan
lavastus ja puvustus eivät tuo mitään
uutta jouluisten tunnelmien
visualisoimiseen. Mika Orasmaan
jäätyneessä sinisessä seesteisinä
lepäävät kuvat Tunturi-Lapin
ainutlaatuisista maisemista huikaisevat
ja toimivat kaikessa
osoittelemattomuudessaan erinomaisena
matkailumainoksena.
Viime aikoina on
keskusteltu elokuvien rahoittamiseen
osallistuvien sponsoreiden näkymisestä
valmiiden elokuvien sisällä, niiden
maailmoissa. Joulutarinan
yhteydessä puhutaan harvinaisen
suurista yritystuista, sillä
yhteistyökumppanit rahoittivat reilun
kolmanneksen elokuvan
kokonaiskustannuksista. Ohjaaja
Wuolijoki onkin todennut, että pitkän
elokuvan tuotanto on Suomessa mahdotonta
toteuttaa pelkän julkisen tuen varassa.
Pelko
rahoittajatahojen logoista tai
lentävistä lauseista elokuvan
sisällä on tällä kertaa onneksi
turha, sillä sponsoreiden näkyminen on
Joulutarinassa toteutettu
juuri niin tyylikkäästi kuin toivoa
saattaa: ennen elokuvaa
yhteistyökumppanit esitellään
logojensa avulla, lopputeksteissä
tahoja kiitellään eritellymmin.
Joulutarina
on ensimmäinen vakava yritys
taustoittaa Joulupukin myyttistä
elämää. Mysteerin verhon
raottamisesta voidaan olla montaa
mieltä, mutta kohtuullisen uskottavan
ja puhuttelevan taustan Joulutarinan
tekijät ovat valkoparralle loihtineet.
Jäykkä dialogi ja myötätunto tässä
tarinassa ilman Joulumuoria
jätettävää Joulupukkia kohtaan
häiritsevät hieman aikuista katsojaa,
mutta lapsia tämä tunnelmallinen satu
puhuttelee varmasti.
Saija Holm |