| Paranoia
Piru naapurissa
Katu-uskottavasti D.J.
Carusoksi kutsutun elokuvaohjaajan
päivitetty versio Takaikkunasta kuulostaa
kieltämättä yhtä pahalta kuin Gus
Van Santin uusintaversio Psykosta.
Teiniyleisölle suunnattu ja
karismaattisuudessa esikuvalleen
häviävä Paranoia onnistuu
silti herättämään jännityksen
aiheuttamaa lihasten kireyttä ja puskee
penkin reunalle pureksimaan kynsiä.
Takaikkunassa
jalkansa telonut valokuvaaja alkaa
tutkailla naapurustoaan kameransa silmin
ja vakuuttuu lopulta, että yksi
vastapäisen talon asukkaista on
murhaaja. Tarina Paranoiassa
on tismalleen sama, mutta liikkumista
rajoittava kipsi on vaihtunut
nuorisorikollisen nilkkaan kiinnitettyyn
seurantalaitteeseen, joka hälyttää
kissalan pojat paikalle, jos
kotiarestialueelta poistutaan.
Teinipoika-Kalen
(Shia LaBeouf) kesänkestoiseen
kotiarestiin johtanut kriminaalitoiminta
selitetään elokuvassa läheisen
ihmisen menetyksellä, ja
liikkumiskiellon takia pojanklopin
kreisi bailukesä uhkaa jäädä
väliin. Koska naapuriin muuttavaa,
matalalantioisiin Miss Sixtyihin
pukeutunutta Ashleya (Sarah Roemer) ei
pääse heruttamaan, uhkaa Kalen kesä
jäädä Cheatersien
kyttäämiseksi, X-Boxin pelaamiseksi ja
iPodin latailuksi. Ai mikä product
placement?
Mutsin
(Carrie-Anne Moss) puhkottua
viihde-elektroniikkakuplan, joutuu Kale
kaverinsa Ronnien (Aaron Yoo) kanssa
turvautumaan vanhaan kunnon
itseviihdytykseen eli vakoiluun ja
voyerismiin. Amerikkalainen peruslähiö
tarjoaakin tarkkailijoilleen aimot
annokset aviorikosta, keppostelevia
pojankoltiaisia ja kotirouvien cleavagea.
Mutta mitä ihmettä
Maciin kytketty videokamera eräänä
yönä näyttääkään! Omituisen Mr.
Turnerin kämpillä tapahtuu niin
kummia, että naapurin vähäpukeinen
lolitakin kutsutaan kyttäyskeikalle,
joka tapahtumien edetessä muuttuu
hyvinkin tiivistunnelmaiseksi
Teinikauhuelokuville
tyypillisesti Paranoiassa
on "nuoret vastaan aikuiset ja
auktoriteetit" -ilmapiiri. Tyhmät
aikuiset eivät usko teini-ikäisten
selville saamia seikkoja, mistä ei
tietenkään hyvää seuraa. Hyvää ei
pitäisi seurata myöskään kuvaajalle,
joka tiiraa Sarah Roemerin bikineihin
"verhotun" ihopinta-alan läpi
hitaasti ja naurettavan monta kertaa.
David
Morse on hyytävän hyvä Mr. Turnerina,
jonka epäilyttäviä toimia teinitrio
alkaa työkseen tarkkailla. Pahis, joka
asuu tavallisella asuinalueella
tavallisten ihmisten ympäröimänä,
sopii erityisen hyvin aikaan, jona
tavalliset hoitsut listivät
kehitysvammaisia sairaalasänkyihin. Se
sopii myös aikaan, jona pahuus ei ole
yksiselitteistä tai kuvattavissa
selkeillä määreillä todellisuudessa
tai elokuvissakaan.
Ilman väkisin
väännettyä romanssihapuilua ja
röyhkeää tuote-esittelyä Paranoia
voisi olla tyly, ahdistava ja
pessimistinen kuvaus homo sapiens -lajista,
joka tuhoaa itseään säälimättä ja
usein ilman sen suurempaa syytä.
Sellaisenaan se on vain yllättävän
hyvin sujuvaa viihdettä.
Jenna Antila |