Yhdet häät, kaksi sulhasta

Jos huumorintajuani mitataan komediaksi kutsutun Vaimoni Jörgenin mittapuiden mukaan, lukeudun tosikoksi. Hupisaldoni oli kaksi hymähdystä, kun pressimateriaalin mukaan jo yli 0,6 miljoonaa tanskalaista on nauranut itsensä kipeiksi. Komedia on koomikkojen mukaan lajeista vaikein, ja se on helppo uskoa.

Harmillista, ettei tällä tanskalaisella "superkomedialla" ole muutakaan käyttöä. Se ei toimi art-house -leffana eikä saippuaoopperana. Romanttisena komedianakin se häviää Hollywoodin kulta-aikojen kilpailijoilleen.

Vaimoni JörgenElokuvan ihmissuhdekoukerot ovat huonojen irtovitsien kokoon saattamiseksi kehiteltyjä: naimisiinmenon kynnyksellä olevasta homopariskunnasta toinen ihastuu vanhaan tuttuun heteronaiseen, ja homo ei enää tiedä kumman kanssa menisi naimisiin. Viimein hän tekee valintansa ja elokuva voi loppua. Stereotyyppinen kuva homoseksuaaleista nirppanokkaisina kiukuttelijoina vahvistuu, eikä se liene käsikirjoituksen alkuperäinen idea.

Aihe on kiinnostava ja varmasti monelle bi-seksuaalille todellinen. Ehkä tämä on heille kiinnostavampaa ja helpommin samaistuttavaa katseltavaa kuin itseni kaltaiselle heterolle. Pääosien näyttelijät ovat hyviä: Mads Mikkelsen ja Troels Lyby ovat tunnettuja tekijöitä kotimaassaan ja he ovat erittäin uskottavia homoparin osissaan. Elokuvassa on myös kunnon puppelipoikia, jotka saavat ilmeisesti huumorin nimissä hoitaakseen kaikki pikkurillin ojentelut ja sipsuttelut. Mitään uutta ei homohuumorigenreen olla keksitty.

Vaimoni Jörgenin on ohjannut ja osittain käsikirjoittanut tanskan eturivin komedienne Hella Joof.

* *
Arvostelukäytännöt