Rakkaus on riski

Call Me By Your Name on Luca Guadagninon kolmas tutkimusmatka yläluokkaisten ihmisten rakkauselämään. Italialaisohjaajan aiemmat elokuvat Rakkautta italialaisittain (2009) ja A Bigger Splash (2015) olivat visuaalisesti vaikuttavia, mutta kärsivät rönsyilevistä kerronnasta ja fokuksen puutteesta. Call Me By Your Name, joka perustuu André Acimanin samannimiseen romaaniin, on loistava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun taidokas ohjaaja saa vihdoin käyttöönsä arvoisensa käsikirjoituksen.

Call Me By Your NameElokuvan tarina sijoittuu vuoteen 1983. 17-vuotias Elio (Timothée Chalamet) asuu vanhempiensa kanssa ylellisessä maalaistalossa Pohjois-Italiassa. Elion isä (Michael Stuhlbarg) on yliopiston professori, jolla on tapana palkata opiskelijoita tutkimusassistenteiksi kesäisin. Tarina alkaa, kun isän tuorein apulainen, 24-vuotias Oliver (Armie Hammer) asettuu kodiksi Elion naapurihuoneeseen.

Kuvankomea Oliver hurmaa talon väen, mutta Eliota lihaksikkaan könsikkään läsnäolo tuntuu lähinnä ärsyttävän. Kuin protestiksi Elio alkaa kiukutella vanhemmilleen ja vetäytyy omiin oloihinsa. Kesä on kuitenkin pitkä, ja nihkeästä alusta huolimatta Elio ja Oliver lopulta tutustuvat toisiinsa. Kesän edetessä käy ilmi, että Elion rauhattomuuden taustalla onkin voimakas tunne, jota epävarma nuorukainen ei osaa käsitellä.

Nimittäin rakastuminen.

Call Me By Your NameCall Me By Your Namea voisi ensivaikutelman perusteella luulla pintapuoliseksi eskapismiksi, ja sitä se osittain onkin. Kyseessä on elokuva, jossa kauniit ihmiset viettävät kiireetöntä kesää viehättävässä italialaismiljöössä. Ohjaaja Guadagninon ja kuvaaja Sayombhu Mukdeepromin loistavan yhteispelin ansiosta paahteisten kesäpäivien raukeus on tallentunut filmille poikkeuksellisen upealla tavalla. Elokuvaa katsoessa on vaikea olla virittäytymättä omien kesämuistojen värittämään nostalgiseen tilaan.

Call Me By Your Name ei kuitenkaan ole pelkkää pintaa. Romantiikkaa ja yläluokkaista charmia tihkuvan ulkokuoren alta löytyy nimittäin vaikuttava ja kaunistelematon kasvutarina. Elokuva käsittelee rakastumista ja itsen riittämättömyyteen liittyviä pelkoja raadollisen rehellisesti. Rakastumista ei kuvata pumpulinpehmeänä kutkutuksena vatsanpohjassa, vaan levottomuutena, jolta ei saa hetkenkään rauhaa.

Call Me By Your NameTeini-ikäiselle Eliolle tunteiden tunnustaminen on riski. Se on hyppy tuntemattomaan. Se on hetki, jolloin ihminen vastoin parempaa vaistoaan tekee itsestään haavoittuvaisen toisen ihmisen edessä. Vaatii suurta rohkeutta paljastaa omat vajavaisuutensa toiselle ihmiselle, ja Call Me By Your Name ymmärtää sen.

Pelonsekaisen rakkauden myötä Elio ottaa myös epävarmat ensiaskeleensa aikuisen seksuaalisuuden maailmaan. Guadagninon aiemmista elokuvista tuttu kursailematon eroottisuus on läsnä myös Call Me By Your Namessa. Intohimoa ja lihallisia haluja ei sievistellä tai peitellä. Päinvastoin Elion hapuileva seksuaalisuus esitetään kaikessa puberteettisessa kömpelyydessään. Mukaan mahtuu hekuman lisäksi myös häpeän ja itseinhon tunteita.

Kun elokuvan tarina lopulta nousee koskettavaan kliimaksiinsa Sufjan Stevensin hienon Mystery of Love -kappaleen soidessa, tuntuu se ansaitulta. Onnen hetket ovat voimallisia, koska tie niiden äärelle on ollut kivikkoinen ja kivulias. Päinvastoin, tarinan keskiössä oleva romanssi tuntuu elokuvan alkuvaiheilla lähinnä sopimattomalta, eikä vähiten parin ikäeron takia.

Call Me By Your NameAsetelman kyseenalaisuutta hälventää kuitenkin se, että Call Me By Your Name on ensisijaisesti elokuva aikuisuuden kynnyksellä olevasta Eliosta. Tapahtumat kuvataan Elion näkökulmasta, ja ne etenevät hänen ehdoillaan. Elokuvan romanssin uskottavuutta tukee myös Eliota esittävän Timothée Chalametin loistava roolityö ikäistään kypsempänä teinipoikana.

Aivan loppumetreillä Call Me By Your Name irrottautuu hetkeksi Elion tarinasta, ja pohtii rakastumista universaalilla tasolla. Onko rakastuminen todella kaiken siihen liittyvän kipuilun arvoista? Miksi ihmiset asettavat itsensä alttiiksi sydänsuruille? Ja kumpi lopulta on kamalampi kohtalo: särkynyt sydän, vai sydän joka ei koskaan ollut vaarassa särkyä?

* * * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 3,8 / 6 henkilöä