Merkkejä elämästä

Tuva Novotny on pitkänlinjan näyttelijä, joka on tunnettu niin Maria Lang -sarjan (2013) Puckin roolista kuin Hävityksen (2018) Sheppardinakin. Hänen esikoisohjauksensa Blindsone (2018) on Espoo Cinéssä keväällä nähtävä yhdellä otolla kuvattu perhetragedia. Britt-Marie kävi täällä on populaarimpi, Fredrik Backmanin menestyskirjaan perustuva tarina, joka seuraa yleisömagneetin Mies, joka rakasti järjestystä (2015) jalanjäljissä.

Britt-Marie var härBritt-Marie (Pernilla August) uskoo, että elämässä ei ole sellaista sotkua, jota ruokasooda ei puhdistaisi. Kodin pinnat kiiltelevät ja epämiellyttävät tuoksut siivotaan heti pois. Tarkat rutiinit rikkoutuvat kotirouvan elämässä, kun aviomies Kentin (Peter Haber) syrjähyppy tulee ilmi. Kodistaan irtioton tekevä 63-vuotias Britt-Marie päätyy Borgin kaupunkiin nuorten vapaa-ajan ohjaajaksi ja heidän vastentahtoiseksi jalkapallovalmentajakseen. Elämänmuutoksessa auttaa joukkueen nuori ja määrätietoinen kapteeni Vega (Stella Oyoko Bengtsson) ja Britt-Mariehen silmänsä iskevä poliisimies Sven (Anders Mossling).

Kaatopaikalta näyttävän nuorisotalon siivoaminen ei tuota vaivaa Britt-Marielle. Hän on tottunut puurtamaan yksin ja tekemään järjestelmällisiä listoja. Ongelmaksi osoittautuu nuorten valmentaminen, sillä ryhmätyö ei koskaan ole ollut hänen vahvoja puoliaan, eikä asiaa auta se, että hän ei tiedä mitään jalkapallosta. Britt-Marieta ympäröi yhteisö, jonka tiedot ja taidot voisivat tarjota rehevän yhteistyöpohjan, mutta hän ei ole tottunut pyytämään apua muilta. Kun on vuosia ollut se pilari, joka pitää ympäröivän maailman ylhäällä, on osaa heikoimpana lenkkinä vaikea hyväksyä.

Britt-Marie var härKuten Mies, joka rakasti järjestystä on Britt-Marie kävi täällä hyväsydäminen tarina yksinäisiä rutiinejaan toistavasta hahmosta, jonka tulee löytää uusi side häntä ympäröivään yhteiskuntaan. Pakomatka uuteen elämään ei kuitenkaan ole perinteinen oppitunti oikeanlaisesta elämästä. Britt-Marie on siivonnut hallitakseen edes jotain osaa elämässään täydellisesti, mutta se on myös ollut hiljainen rakkaudenosoitus häntä ympäröiville ihmisille. Hänen ei tarvitse opetella rakastamaan kaaosta ympärillään, vaan osoittamaan rakkautensa ihmisille, jotka osaavat arvostaa sitä. Menneisyyden tahroja pois pestessä on myös hyvä muistaa, että kaikki jäljet eivät ole likaa.

Pernilla August tekee pienieleisen roolityön Britt-Mariena. Hänen sisäinen kaaoksensa on näkyvillä, vaikka hän ei juuri korota ääntään. Määrätietoisesta tarmokkuudesta tulee nopeasti hiljaista epätoivoa, johon edes listojen kirjoittaminen ei auta. Britt-Marien rinnalla muut hahmot jäävät kuitenkin yksiulotteisiksi Vegaa lukuun ottamatta.

Britt-Marie var härBritt-Marie kävi täällä jää loppupeleissä vaisuksi. Tuva Novotny ei saa puhallettua tarinaan elämää ja pienieleisyydestä tulee tasapaksua. Elokuvassa käytettävä väripaletti vaihtelee Britt-Marien kliinisen puhtaasta valkoisesta kodista likaisenharmaaseen nuorisotalonmiljööseen, mutta tarinan lailla sekin sekoittuu lopulta tasaisen harmahtavaksi puuroksi. Välillä tuntuu, että elokuva taistelee ruotsalaisista ikäihmisistä kertovista tarinoista tuttua muottia vastaan ja yrittää saada aikaan jotain uutta, mutta se ei voita kamppailuaan ja päätyy toistamaan tuttuja kuvioita. Britt-Marie kävi täällä on lämmin tarina, johon olisi toivonut ryhdikkäämpää otetta ja enemmän uskallusta.

* *
Arvostelukäytännöt