Boksitrollit valkokangas

Tietokone- ja stop motion -animaatiota yhdistelevällä Laika-studiolla menee vahvasti. Firman kaksi ensimmäistä kokopitkää animaatioelokuvaa, Coraline ja toinen todellisuus (2009) ja ParaNorman (2012) otettiin kummatkin vastaan positiivisin äänenpainoin aina Oscar-ehdokkuuksia myöten. Boksitrollit pyrkii jatkamaan tätä voitokasta linjaa.

Elokuva kertoo Juustingin kaupungin katujen alla lymyävistä boksitrolleista, laatikkoihin pukeutuvista peikoista, jotka keräilevät maan päältä löytyvää irtoroinaa. Peikot ovat leppoisaa väkeä, mutta perättömiä huhuja otuksista levittänyt peikonmetsästäjä, Sieppo (Ben Kingsley/Markus Bäckman) on saanut koko kaupungin nousemaan trolleja vastaan. Taustalla painaa Siepon omat tarkoitusperät, sillä hävittämällä kaikki boksitrollit kaupungista hän varmistaa paikkansa valkohattuisten juustoeliittien joukossa.

Boksitrollien keskuudessa elää myös ihmispoika Egu (Isaac Hempstead Wright/ Erik Carlson), joka on kasvanut Fisu-nimisen peikon hoiteissa. Kun Sieppo kaappaa Fisun, lähtee Egu etsimään huoltajaansa takaisin. Matkalla hän törmää juustoeliitin pääjohtajan tyttäreen, Winniehen (Elle Fanning/ Heljä Heikkinen), jolle paljastuu, että peikosta kerrotut tarinat eivät pidäkään paikkaansa. Kaksikon on määrä pelastaa peikot ja tuhota Siepon suunnitelmat.

Elokuva pohjautuu lastenkirjailija Alan Snow'n esikoisromaaniin Here Be Monsters, joka on julkaistu myös suomeksi nimellä Varokaa Juustokiltaa!. Laikan aikaisemman teoksen ParaNormanin tapaan animaation kantavana teemana on suvaitsevaisuus ja erilaisuuden kohtaaminen. Samalla myös painotetaan rohkeutta ja itsensä hyväksymisen tärkeyttä.

Temaattinen käsittely on hyvin klassista, eikä Boksitrollit sisällöllisesti nouse juuri esille perinteisten lastenanimaatioiden seasta. Dialogitasolla alleviivataan liikaakin, mikä tuo elokuvaan keinotekoisuuden tuntua. ParaNormanin kaltaista kulunutta jyystämistä käsittely ei ole, mutta kouluikäinen kohdeyleisö varmasti kykenisi sisäistämään opetukset hillitymmälläkin toitottamisella.

Boksitrollit nouseekin pitkälti jaloilleen persoonallisen yleisilmeen avulla. Vaikka aivan Coralinen tasoisesta visuaalisesta temmellyksestä ei olekaan kyse, niin sävyiltään tummahko ja ruskean harmaa elokuva sisältää monia vaikuttavia otoksia, joissa hyödynnetään oivallisesti sumua ja kirkkaita valokeiloja. Henry Selickin ja Tim Burtonin vaikutteet ovat hyvinkin ilmeisiä etenkin elokuvan hahmoissa. Myös aikaa ja hermoja vaativa stop motion -animointi tuo elokuvaan tunnelmallista sielukkuutta. Kuvasto ei ole kuitenkaan sieltä pehmeimmästä päästä, joten tarjottu suositusikäraja kannattaa ottaa huomioon.

Fantasiamainen miljöö ja hahmot herättävät mielenkiintoa ja sympatioita. Pääosassa oleva lapsikaksikko pelaa hyvin yhteen, joskin nuori Egu olisi voinut kaivata hahmona vieläkin enemmän lihaa luiden ympärille. Määrätietoinen ja toimelias Winnie on jo raikkaampi tapaus.

Wernen tuottama suomenkielinen dubbaus on jälleen kerran korkealaatuista, ja kokeneet ammattilaiset eläytyvät oivallisesti Annamari Metsävainion ohjauksessa. Vahvinta työtä tekee Markus Bäckman limaisen Siepon äänenä. Kriittisiä huomioita nousee esille ainoastaan elokuvan laulukohtauksesta, jossa kerrottu tarina jää epäselvän artikuloinnin jalkoihin.

Boksitrollit ei ole missään suhteessaan mullistava tai erityislaatuinen lastenanimaatio, mutta idearikas ja omaperäinen ote kantaa varsin pitkälle. Eksentrisen kokonaisuuden ulkoiset voimavarat onnistuvat lopulta peittämään alleen sisältöä vaivaavan keskinkertaisuuden.