Veden varaan

Bathtub on ränsistynyt hökkelikylä kosteikossa, tulvavallin takana. Yhteisön muodostaa sekalainen porukka ulkopuolisuudestaan ylpeitä, valtiovallan määräyksille selkänsä kääntäviä ihmisiä. Väki tykkää tarttua pulloon ja juhlia. Yhteiskunta padon takana tehtaineen ja tavaroineen on vieras.

Beasts of the Southern WildBathtubissa elää myös 6-vuotias Hushpuppy (Quvenzhané Wallis) isänsä Winkin (Dwight Henry) kanssa. Hushpuppy pohtii maailmankaikkeutta ja yrittää kaikin tavoin olla mahdollisimman rohkea. Eniten Hushpuppy pelkää isän menettämistä ja napajäiden sulamista, sillä jään alta paljastuvat myös hirmuiset alkupedot, jotka tuovat tuhon mukanaan. Hushpuppy elättelee myös toivoa, että isän kertomuksissa lähes myyttiset ominaisuudet saava äiti vielä palaisi. Kun vesi sitten nousee ja isän terveys heikkenee, joutuu Hushpuppy kohtaamaan monenlaisia hirviöitä.

Viime Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin avannut Beasts of the Southern Wild on yksi tämän vuoden todellisia elokuvatapauksia. Lucy Alibarin näytelmään Juicy and Delicious perustuva elokuva on palkittu niin Sundancessa kuin Cannesissa ja se sai juuri neljä merkittävää Oscar-ehdokkuutta.

Beasts of the Southern WildBeasts of the Southern Wild on ohjaaja Benh Zeitlinin ensimmäinen pitkä elokuva. Taustalla toimii Court 13 -niminen tuotantokollektiivi, joka työskentelee riippumattomalla tee se itse -periaatteella. Valtaosa elokuvan näyttelijöistä on kuvauslokaatiosta kotoisin olevia amatöörejä (isää esittävä Dwight Henry on oikeasti leipuri!) ja työryhmässä oli mukana Zeitlinin ystäviä ja sukulaisia. Maltillisella budjetilla tehdyn elokuvan ohjaaja oli myös mukana säveltämässä loistavaa alkuperäismusiikkia. Näistä melko vaatimattomista lähtökohdista on saatu aikaan jotain todella hätkähdyttävää ja erityislaatuista.

Elokuvan tapahtumat voivat näkemyksestä riippuen sijoittua joko täysin kuvitteelliseen post-apokalyptiseen utopiaan tai Pohjois-Amerikan etelävaltioiden suistoalueella, Mississippi-joen varrelle. Beasts of the Southern Wild on kuvattu käsivarakameralla dokumentaariseen tyyliin. Paikoin naturalistinen kuvaus luo mielenkiintoista jännitettä elokuvan fantasiaelementtien kanssa ja hämärtää entisestään todellisuuksien rajoja.

Beasts of the Southern WildElokuva tuo mieleen Maurice Sendakin klassikkokirjan Hassut hurjat hirviöt ja siitä vuonna 2009 tehdyn filmatisoinnin. Siinä mielikuvitusmaailma outoine otuksineen on selkeästi kuitenkin vain päähahmon mielensisäinen. Beasts of the Southern Wildin kohdalla kysymys siitä mikä on totta, mikä vain lapsen kuvitelmaa, on hankalampi. Maaginen realismi läpäisee elokuvan.

Beasts of the Southern Wildin taustalta on löydettävissä monenlaisia poliittisia ulottuvuuksia. Elokuvan voi nähdä kommentaarina hurrikaani Katrinan aiheuttamiin tuhoihin ja katastrofin jälkihoitoon. Kuvaukset tehtiin paikoissa, joihin lukuisat hirmumyrskyt ovat tehneet tuhojaan. Bathtub ja sen ihmiset eivät ole todellisia, mutta ne voisivat olla. Elokuva tarkastelee länsimaista kulutuskulttuuria sekä taloudellista ja sosiaalista eriarvoistumista ja kantaa huolta ilmaston lämpenemisestä, mutta sanoma on hienovaraisesti piilotettu Hushpuppyn kasvutarinan taakse. Hyvin paljon jätetään katsojan tulkinnan varaan.

Beasts of the Southern WildKriittiset äänenpainot ovat syyttäneet elokuvaa köyhyyden romantisoinnista ja suoranaisesta kurjuuseksploitaatiosta. Tämä näkökulma on ehdottomasti huomionarvoinen, mutta kyllä päähenkilöiden elämä ja sen puitteet niin karuina ja epäestetisoituina näyttäytyvät, että siitä on vaikea repiä rappioromantiikkaa, vaikka elokuvassa toki monenlaista kauneuttakin riittää. Arvaamaton ja väkivaltainen juoppoisä katoilee ja vaatii kuusivuotiastaan pärjäämään omillaan. Kasvattaminen on enemmänkin karaisemista ja Hushpuppy on välillä täysin heitteillä. Äiti on poissa ja ikävä raastaa pientä, mutta on vain pakko yrittää olla urhea. Mutta koska näkökulma on koko ajan Hushpuppyn ja näemme maailman niin kuin hän sen kokee kaikkine ihmeineen, ei katsojasta koeteta nyhtää irti sääliä. Beasts of the Southern Wild on ennen kaikkea Hushpyppyn tarina ja hänen todellisuutensa sellaisena kuin hän sen tuntee ja mihin hän on sopeutunut.

Hushpuppya esittävä ensikertalainen Quvenzhané Wallis on roolissaan häkellyttävän hyvä. Hänen suorituksensa on täynnä voimaa ja viisautta, mutta hän ei ole lainkaan pikkuvanha tai teennäinen. Hushpuppy on peppipitkätossumainen pikku-eksistentialisti, joka kantaa maailman painoa harteillaan. Hän on silti aidosti lapsi, täynnä oikeita sekä irrationaalisia pelkoja. Yksi hymynaama viidestä annettakoon nimenomaan Wallisin roolityölle ja Hushpuppyn hahmolle.

Beasts of the Southern WildEhkä Beasts of the Southern Wildin keskeisimpänä sanomana voi nähdä jokaisen yksilön merkityksellisyyden osana laajempaa kokonaisuutta. Perhettä, yhteisöä, maailmankaikkeutta. Hushpuppy piirtää kuvia, kuin moderneja luolamaalauksia, toivoen, että tulevaisuudessa tutkijat löytävät ne ja saavat tietää, että kerran oli myös lapsi nimeltä Hushpuppy. Jokainen on osa luonnon ja sukupolvien kiertokulkua, jokaisesta jää jokin olemassaolon jälki. Elokuvassa on nähty yhtäläisyyksiä Terence Malickin tyyliin ja erityisesti elokuvaan The Tree of Life (2011). Myös Beasts of the Southern Wildin voi tulkita ihmisyyden suurena kertomuksena arkkityyppeineen.

Beasts of the Southern Wild on valloittavan eriskummallinen ja monitulkintainen elokuva. Se on koskettava, mutta voimaannuttava ja katsojan omalle mielikuvitukselle jätetään tilaa. Se luo uutta amerikkalaista folklorea tuoreella, vimmaisella otteella. Tarina toimii intuitiivisella ja lähes hengellisellä tasolla jääden ajelehtimaan mielen sopukoihin pitkäksi aikaa.

* * * * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 3,9 / 11 henkilöä




Powered by Preview Networks

Lue myös