Tympeää tekohengitystä

Televisioviihteen hölmöäkin hölmömpi ikiklassikko Baywatch on ilmiö, joka tuskin kaipaa erikseen esittelyjä. Rantavahtien elämästä kertova sarja nousi nopeasti tutuksi hidastetun juoksentelun, punaisten uimapukujen ja muodokkaiden näyttelijöiden avulla. Sarjasta on aikojen myötä kasvanut camp-viihteen suursuosikki, jota on lainattu, toistettu ja parodioitu kyllästymiseen asti.

BaywatchKoska vuosikymmenien takaiset nostalgiatykit ovat edelleen käypää valuttaa Hollywoodissa, on myös Baywatch päätynyt elokuvamuotoon uusin kuorin varusteltuna. Uusintaversio lähestyy ikonista lähdemateriaaliin tekemällä kokonaisuudesta itsetietoista ylilyöntikimaraa. Toimintakomediana sen paukut eivät kuitenkaan kanna kovin pitkälle.

Elokuvan keskiössä on Mitch Buchannonin (Dwayne Johnson) vetämä hengenpelastajatiimi, jonka uudeksi tulokkaaksi saapuu koppava kultamitalisti Matt Brody (Zac Efron). Kahden rantaleijonan väliset egot lyövät heti vastakkain, mutta ryhmä joutuu kuitenkin pelaamaan yhteen, kun paljastuu, että rannan tuntumassa pyöritetään isorahaista huumebisnestä paikallisen klubin kautta.

BaywatchKaameat pomot (2011) ja Väärät paperit (2013) komedioista tutun Seth Gordonin ohjaama viritelmä starttaa lupaavan räväkästi. Kieliposkessa huohottava rantajuoksentelu tuntuu tiedostetussa älyttömyydessään jopa nautittavan raikkaalta. Vauhti kuitenkin lopahtaa jo alkumetreillä ja pian freesi vinkkailu taipuu seitin ohuen juonikehyksen ja ummehtuneen komedian ristisiitokseksi, joka on kyhätty kasaan pienimmän mahdollisen nimittäjän kautta.

Samalla esille nousevat Gordonin elokuville tutut rasittavuudet. Huumori on Pikku Kalle -vitsien tasoista alapäävitsailua, jossa tirskutaan liki pitäen kaikelle mikä vain viittaa miehisiin sukukalleuksiin. Naljaileva dialogi koostuu improvisoidusta huulenheitosta, jonka osumatarkkuus on luokkaa sinne sun tänne. Muutamat iskut kyllä löytävät tiensä maaliin, mikä jenkkikomedioiden pirrassa on sinänsä varsin hyvä saavutus.

BaywatchVaikka Baywatch pyrkiikin olemaan ironista pilailua lähdemateriaalinsa typerän konseptin kustannuksella, niin huumoripiikki tuntuu kohdistuvan kaikkiin muihin paitsi treenattuihin rantavahteihin. Mukaan on ympätty jopa luuserimainen nörttihahmo pilkkakirveiden helpoksi maalitauluksi. Tämä taantumuksellinen asetelma kertoo, kuinka matalia aitoja elokuvan huumorikentässä ollaan valmiita hyppimään. Tilannetta hieman tasoittaa Zac Efron, joka timmin vartalonsa lisäksi tuntuu olevan porukan ainoa, joka kykenee edes jonkinlaiseen itseironiaan.

Kuvastoltaan pikkutuhma, kielenkäytöltään karkea ja teknisesti halvanoloinen Baywatch muistuttaa lähinnä Poliisiopiston (1984) kaltaisia menneiden aikojen komediarykäyksiä, mutta kymmenkertaisella budjetilla varusteltuna. Lopputekstien jälkeen povataan vielä mahdollista tulevaa jatko-osaa, mikä jäänee nähtäväksi, sillä tienestit Yhdysvaltojen lippuluukuilla eivät ole olleet odotetun kaltaiset.

BaywatchTelevisiosarjojen pohjalta tehtyjen filmatisointien mittavassa joukossa on huomattavasti enemmän laadutonta roskaa kuin 21 Jump Streertin (2012) kaltaisia nappiosumia. Näiden keskuudessa Baywatch on jälleen yksi tekohengitetty versiointi, jonka olisi suosiolla voinut jättää ulapalle uppoamaan.

*
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 1 / 4 henkilöä