|
| KUBRICKIN ELÄMÄ ELOKUVISSA JA NIIDEN KULISSEISSA |
|
Stanley Kubrick oli julkisuudesta helposti vetäytyvä "suuri yksinäinen", joka antoi elämänsä aikana vain muutamia haastatteluja suurimmille aikakauslehdille, kuten Time Maganizelle ja Newsweekille. Hänestä on kirjoitettu monta, hyvin eritasoista kirjaa ja myös lehdistö hyppäsi usein mukaan mitä villeimpiin huhumyllyihin. Mutta kuka olisikaan pätevämpi tekemään ohjaajalegendasta, hänen elokuvistaan ja yksityiselämästään kertovan dokumentin kuin Jan Harlan, Kubrickin pitkäaikainen ystävä, työtoveri ja sukulainen. "Tutustuin Stanleyyn, kun siskoni meni naimisiin hänen kanssaan. Christiane ja Stanley tapasivat Paths of Glory -elokuvan kuvauksissa. Itse muutin Zürickistä Englantiin 1960-luvulla."
"Kyse ei ole siitä, että olisin halunnut kiillottaa Stanleyn julkista kuvaa. Siihen ei ole edes tarvetta. Halusin nimenomaan kunnioittaa häntä ihmisenä mutta myös puuttua joihinkin huhuihin, joita hänen ympärillään liikkui." Ja niitä liikkuikin. Erityisesti englantilainen lehdistö on muutamaan otteeseen onnistunut riepottamaan Kubrickia julkisuudessa, ja huhut ovat usein jääneet elämään, koska niiden kohde ei koskaan astunut julkisuuteen niitä kieltämään. Harlan kertoo, että tuli itse varsin hyvin toimeen ohjaajan kanssa milloin ystävänä, milloin tuottajana siitäkin huolimatta, että "Stanley oli hyvin värikäs ihminen".
Loputtomia kuvaustilanteita ja shakkipeliä Kiinnostus klassiseen musiikkiin oli alussa asia, joka yhdisti Jan Harlania ja Stanley Kubrickia. Ja musiikin kautta Harlan myös astui mukaan elokuvien pariin. Kubrick oli tekemässä elokuvaansa 2001: A Space Odyssey (1968) ja pyysi Jania elokuvan jälkituotantovaiheessa etsimään siihen sopivaa musiikkia. Näin käynnistyi yli 30-vuotinen yhteistyö. Aluksi hän toimi tuottajan assistenttina elokuvassa Clockwork Orange (1971), ja siirtyi seuraavaa elokuvaa varten tuottajan rooliin, jossa myös pysyi aina Eyes Wide Shutiin (1999) asti. Harlan suhtautuukin elokuvaan erittäin innostuneesti. "Elokuvat ovat tämän ja viime vuosisadan todellinen taidemuoto, eivätkö olekin?" Hän ehti olla mukana Kubrickin elokuvien kaikissa käänteissä ja huolehti myös tarkasti elokuvien raha-asioista. Harlan osallistui myös niin moneen kuvaustilanteeseen kuin vain ehti, ja oli myös näin osaltaan seuraamassa pikkutarkan ja perfektionistin maineessa olevan ohjaajan työskentelyä.
Shakin ja elokuvan tekemisen kytkentä onkin hyvin yleinen puhuttaessa Kubrickista. Hän piti shakin pelaamisesta monien ystäviensä myös Jan Harlanin kanssa. Entä onnistuiko Jan koskaan voittamaan ystäväänsä? "Ei. Stanley oli lyömätön shakissa. Monikaan ei voittanut häntä." Oman tiensä elokuvaan Stanley Kubrick kulki valokuvausharrastuksensa kautta. Hän teki uransa alkuvaiheessa töitä Look-aikakauslehdelle, ja Harlan onkin vakuuttunut, että nimenomaan valokuvaajan ote asioihin näkyy edelleen Kubrickin elokuvissa. Muun muassa kuuluisa, miltei jokaisessa elokuvassa toistuva henkilöhahmon suora katsekontakti kameraan on varmasti perua tuolta ajalta. Eikä ohjaaja koskaan hylännyt nuoruutensa innostusta; siksi Harlanilla olikin dokumenttiaan tehdessään tuhansia ja tuhansia valokuvia sekä 8-millisiä filmejä.
Elämä elokuvissa
"Halusin Stanleyn yhteistyökumppanien lisäksi mukaan sellaisia ihmisiä, joiden työstä hän itse piti. Olisin esimerkiksi halunnut haastatella ohjaaja Ingmar Bergmania, jota Stanley ihaili suuresti, mutta valitettavasti hän ei päässyt mukaan." Dokumentista pois jäivät myös näyttelijät Kirk Douglas (Spartacus, 1960) ja Ryan O'Neal (Barry Lyndon, 1975), joista jälkimmäinen kieltäytyi yhteistyöstä jyrkästi Harlanin suureksi hämmästykseksi. Ohjaaja Steven Spielberg on sen sijaan mukana kertomassa hänen ja Kubrickin yhteistyöstä elokuvan A.I. (2001) yhteydessä. Kyse on Kubrickin eräästä "lempilapsesta", elokuvasta, joka hän kehitteli jo vuosikymmenien ajan mutta joutui odottamaan tietokoneiden kehittymistä projektin vaatimalle tasolle. Vähän ennen kuolemaansa hän ilmoitti Spielbergille, että halusi tämän ohjaavan elokuvan. Jan Harlan on toiminut myös A.I. -elokuvan vastaavana tuottajana. Miten hän näkee, että Spielberg on vaalinut Kubrickin perintöä? "Se on elokuva siitä, mitä on rakastaa robottia niin, että tämä rakastaa sinua takaisin. Spielberg ohjasi elokuvan hyvin uskollisesti Stanleyn omille näkemyksille, vaikka erojakin tietysti löytyy: siinä missä Stanley on hyvin musta-punainen, Steven on taas erittäin värikäs."
"Stanley ei ehkä tehnyt montaa elokuvaa uransa aikana, mutta ne jotka hän teki, ovat sisällöltään sitäkin rikkaampia."
* Stanley Kubrick: A Life in Pictures saa Suomen ensi-iltansa Espoo Ciné elokuvafestivaalin yhteydessä torstaina 23. 8. 2001. Se esitetään Tapiolan Louhisalissa klo 20.45. * A.I. Tekoäly puolestaan saa ensi-iltansa 28. 9. 2001.
|
Juha Wakonen / © 2001 Copyright Film-O-Holic |
[pääsivu] [ensi-illat] [videot] [palsta] [wider screen]
|